De finländska YH-agrologutbildningarnas kontakt till näringslivet

Abstract

Det här examensarbetet behandlar de finländska agrologutbildningarna och hur de skapar kontakter till näringslivet. Med hjälp av en förfrågan, som skickades ut till utbildningsansvariga för agrologutbildningarna, ville man ta reda på hur näringslivskontakterna skapas, samt om det förekommer stora skillnader mellan utbildningarna när det gäller näringslivskontakter.

I arbetet presenteras agrologutbildningarna i Finland kort. Därtill definieras agrologen och dess sysselsättningsläge. Även grundandet av lantbruksutbildningen i Finland, samt agrologutbildningens utformning idag presenteras. Resultaten från förfrågan framförs och jämförs slutligen med studerandes åsikter i Opala, yrkeshögskolornas riksomfattande utvärderingssystem för studierna.

Enligt resultaten från förfrågan förekommer inga stora skillnader mellan utbildningarnas sätt att skapa arbetslivskontakter i studierna. Skillnader förekommer främst i omfattningen av studiepoäng, för de olika helheterna. En del utbildningar skiljer sig dock från de andra i form av helt nya studieinriktningar, eller aningen annorlunda sätt att utföra arbetspraktiken. Överraskande är dock att alla utbildningar inte anser att näringslivskontakterna påverkas negativt av knappa resurser.

Tämä opinnäytetyö käsittelee suomalaista agrologikoulutusta ja sen tapaa luoda työelämäyhteyksiä opintoihin. Tutkinnon koulutusohjelmavastaaville lähetettiin kysely, jolla haluttiin selvittää, miten työelämäyhteyksiä luodaan, sekä onko koulutusten työelämäyhteyksissä suuria eroja.

Työssä esitellään agrologin tutkintonimikettä sekä Suomen agrologikoulutusta ja agrologin työllistymistilannetta. Myös maatalouskoulutuksen perustamista esitellään. Kyselyn tuloksia tuodaan esille ja verrataan lopuksi opiskelijoiden mielipiteisiin, joita on kerätty ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautejärjestelmä Opalan avulla.

Kyselyssä saatujen tulosten mukaan eri agrologikoulutusten tavoissa luoda työelämäyhteyksiä opintoihin, ei ole suuria eroja. Eroja on lähinnä kokonaisuuksien opintopistemäärissä. Jotkin koulutukset eroavat kuitenkin muista, uusien opintokokonaisuuksien muodossa tai erilaisilla tavoilla suorittaa työharjoittelua. Yllättävää on kuitenkin, että vähäiset resurssit eivät vaikuta kielteisesti kaikkien agrologikoulutusten mahdollisuuksiin luoda työelämäyhteyksiä opintoihin.

This thesis describes the Finnish agrologist educations, i.e. educations turning out Bachelors of Natural Resources, and how they establish contacts to the working life during the studies. A questionnaire was sent to the Head of Degree Programme of the agrologist educations to gather information about how the contact to the working life is created and whether there are differences between the educations considering the contacts to the working life.

The agrologist educations in Finland are briefly presented in the thesis, as well as the employment possibilities and current employment situation for agrologists. The establishment of the rural education in Finland and the present situation of the agrologist education is explained. The results of the questionnaire are demonstrated and finally compared with the students’ opinions in the Opala survey, a joint student feedback system of Universities of Applied and the Ministry of Education.

According to the result from the questionnaire, there are no big differences between the ways the educations establish contacts to the working life during the studies. The main differences are in the amount of the academic credits provided for the study modules. Some of the agrologist educations stand out from the others in the form of entirely new study modules, or different ways of performing the internship. Surprisingly some agrologist educations do not think that decreasing resources have a negative influence on the contacts to the working life.