The state of implementation of the Marine Strategy Framework Directive in Finland in 2013
Sipilä, Emma (2014)
Sipilä, Emma
Yrkeshögskolan Novia
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405168242
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405168242
Tiivistelmä
Meristrategiadirektiivi 2008/56/EY (MSFD) luotiin, koska on selvää, että meren ekosysteemin luonnonvaroihin kohdistuva paine on kova ja EU:n jäsenmaiden tulisi tehdä kaikkensa
vähentääkseen tätä painetta. EU:n vesialueita tulee ylläpitää ja suojella vahingollisilta vaikutuksilta vaikutuksilta ja siten turvata kestävä luonnonvarojen käyttö.
Tämä opinnäytetyö on väliraportti Suomen merenhoitosuunnitelman toteutuksesta vuoden 2013 aikana. Tarkoituksena on antaa sidosryhmille selkeä kuva merenhoidon suunnittelusta ja toteutuksesta sekä löytää prosessin aukot. Tutkimuksen toteutukseen on käytetty empiiristä materiaalia kuten haastatteluja, tapaamisia ja yhteydenottoja.
Verrattuna moniin muihin Itämeren maihin on Suomen merenhoitosuunnitelman toteutus aikataulussa.Vaikka Suomi on hyvin aikataulussa raportoinnin osalta, työ alaryhmissä on alkanut liian myöhään. Vuoden 2013 lopussa osa alaryhmistä ei ollut aloittanut uusien toimenpiteiden kehittämistä toimenpideohjelmaan, vaikka ohjelman ensimmäisen version tulisi olla valmiina huhtikuussa 2014. Tähän mennessä raportoidun merenhoitosuunnitelman ensimmäisessä osassa on hyvää se, että Suomi käyttää monien indikaattoreiden tavoitteina HELCOMissa kehitettyjä raja- arvoja. Suomen suunnitelma ei ole tähän mennessä osoittautunut tarpeeksi kunnianhimoiseksi. Toimenpiteet eivät kehity tarpeeksi nopeasti, joten nyt kansalaisjärjestöjen aktiivisuutta tarvitaan.
vähentääkseen tätä painetta. EU:n vesialueita tulee ylläpitää ja suojella vahingollisilta vaikutuksilta vaikutuksilta ja siten turvata kestävä luonnonvarojen käyttö.
Tämä opinnäytetyö on väliraportti Suomen merenhoitosuunnitelman toteutuksesta vuoden 2013 aikana. Tarkoituksena on antaa sidosryhmille selkeä kuva merenhoidon suunnittelusta ja toteutuksesta sekä löytää prosessin aukot. Tutkimuksen toteutukseen on käytetty empiiristä materiaalia kuten haastatteluja, tapaamisia ja yhteydenottoja.
Verrattuna moniin muihin Itämeren maihin on Suomen merenhoitosuunnitelman toteutus aikataulussa.Vaikka Suomi on hyvin aikataulussa raportoinnin osalta, työ alaryhmissä on alkanut liian myöhään. Vuoden 2013 lopussa osa alaryhmistä ei ollut aloittanut uusien toimenpiteiden kehittämistä toimenpideohjelmaan, vaikka ohjelman ensimmäisen version tulisi olla valmiina huhtikuussa 2014. Tähän mennessä raportoidun merenhoitosuunnitelman ensimmäisessä osassa on hyvää se, että Suomi käyttää monien indikaattoreiden tavoitteina HELCOMissa kehitettyjä raja- arvoja. Suomen suunnitelma ei ole tähän mennessä osoittautunut tarpeeksi kunnianhimoiseksi. Toimenpiteet eivät kehity tarpeeksi nopeasti, joten nyt kansalaisjärjestöjen aktiivisuutta tarvitaan.