Humuskuidun hyödyntäminen jätevesilietteen aumakompostoinnissa
Enqvist, Joonas (2014)
Enqvist, Joonas
Hämeen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405219015
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405219015
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantaja on Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY. Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoilla syntyneet mädätetyt jätevesilietteet käsitellään avoaumakompostoinnilla Sipoossa Metsäpirtin kompostointikentällä. Lietteet jatkojalostetaan mullaksi tai maanparannuskompostiksi. Kompostoinnin tukiaineena on tyypillisesti käytetty turvetta. Tukiainekustannusten vähentämiseksi HSY:tä kiinnostaa vaihtoehtoiset tukiainemateriaalit, joilla voitaisiin korvata osa käytettävästä turpeesta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Metsä Fibren Joutsenon sellutehtaalla sivutuotteena syntyvän humuskuidun soveltuvuutta kompostoinnin tukiaineeksi. Lisäksi HSY:tä kiinnostaa saavutettaisiinko tukiaineiden osuuden kasvattamisella käytännön hyötyjä kompostointiprosessissa.
Humuskuidun soveltuvuutta tukiaineeksi tutkittiin kompostointikokeilla. Kompostointikokeet suoritettiin siten, että humuskuitua sekoitettiin kolmeen eri kompostiaumaan lietteen ja turpeen kanssa erilaisissa seossuhteissa. Kompostien kypsyyttä seurattiin muun muassa näytteenotolla ja lämpötilanseurannalla. Lisäksi kompostoitumista vertailtiin normaaliin tuotantoon kuuluvan auman kompostoitumiseen.
Kompostointikokeilla selvisi, että humuskuitu soveltuu kompostin tukiaineeksi, mutta sen kompostoituminen on hitaampaa kuin turpeen kompostoituminen. Tämä johtunee osittain humuskuidun kosteudesta, jolloin kompostista tulee liian tiivis, mikä puolestaan johtaa hapen kulun estymiseen. Humuskuidussa on myös hitaasti hajoavaa oksamassaa. Humus-kuidun negatiivisia vaikutuksia kompostoitumiseen voitaisiin minimoida vähentämällä sen osuutta tukiaineissa. Tukiaineiden suuremmalla osuudella ei havaittu olevan merkittäviä eroja kompostointiprosessin kannalta. Humuskuitua käytetään tukiaineena jatkossakin, mutta sitä sisältäviä komposteja myydään lähinnä maanparannuskomposteina maatalouteen. Maanparannuskompostin hajoamisasteen ei tarvitse olla täydellinen.
Humuskuidun soveltuvuutta tukiaineeksi tutkittiin kompostointikokeilla. Kompostointikokeet suoritettiin siten, että humuskuitua sekoitettiin kolmeen eri kompostiaumaan lietteen ja turpeen kanssa erilaisissa seossuhteissa. Kompostien kypsyyttä seurattiin muun muassa näytteenotolla ja lämpötilanseurannalla. Lisäksi kompostoitumista vertailtiin normaaliin tuotantoon kuuluvan auman kompostoitumiseen.
Kompostointikokeilla selvisi, että humuskuitu soveltuu kompostin tukiaineeksi, mutta sen kompostoituminen on hitaampaa kuin turpeen kompostoituminen. Tämä johtunee osittain humuskuidun kosteudesta, jolloin kompostista tulee liian tiivis, mikä puolestaan johtaa hapen kulun estymiseen. Humuskuidussa on myös hitaasti hajoavaa oksamassaa. Humus-kuidun negatiivisia vaikutuksia kompostoitumiseen voitaisiin minimoida vähentämällä sen osuutta tukiaineissa. Tukiaineiden suuremmalla osuudella ei havaittu olevan merkittäviä eroja kompostointiprosessin kannalta. Humuskuitua käytetään tukiaineena jatkossakin, mutta sitä sisältäviä komposteja myydään lähinnä maanparannuskomposteina maatalouteen. Maanparannuskompostin hajoamisasteen ei tarvitse olla täydellinen.