Ryhmätyöskentelyn soveltuvuus Motoasema-koulutukseen : mielipidekyselyn avulla

Abstract

Opinnäytetyöni on tilaustyö Suomen Vammaisurheilu- ja liikunta VAU ry:ltä. Tavoitteenani oli tutkia ryhmätyöskentelyä ja sen käyttöä ja soveltuvuutta VAU:n järjestämään Motoasema-koulutukseen. Motoasemat ovat VAU ry:n kehittelemiä motorisia harjoitteita, jotka juontavat juurensa Special Olympics liikkeen Motor Activity Training Programista. Motoasema harjoitukset ovat sovellettavissa kaikille liikkujille, ei ainoastaan vammaisille. Tehtävänäni oli selvittää kyselylomakkeen avulla, pitivätkö osallistujat pienryhmätyöskentelyä sopivana opetusmetodina koulutuksessa, miten osallistujat kokivat ryhmätyöskentelyn, mitä hyötyä siitä oli heille sekä saada palautetta koulutuskokonaisuudesta. Oletuksenani oli, että Motoasema-koulutukseen sopii ryhmätyöskentely. Itse koulutuskokonaisuus on tehty yhteistyössä VAU:n aluetoiminnan suunnittelija Tiina Siivosen kanssa. Menetelmänä oli osaksi kvalitatiivinen ja osaksi kvantitatiivinen tutkimus kyselylomakkeen avulla. Kyselyyn vastasi kaikki kymmenen Motoasema-koulutukseen osallistujaa. Opinnäytetyöni teoria osiossa käsiteltiin suurryhmätyöskentelyä, pienryhmätyöskentelyä sekä yhteistoiminnallista ryhmätyöskentelyä. Näistä metodeista koulutuksessa käytettiin pienryhmätyöskentelyä. Pienryhmässä olennaista on ryhmän jäsenten vuorovaikutus sekä työnjako. Pienryhmän ominaispiirteisiin kuuluu muun muassa osanotto, yksimielisyys, tyytyväisyys sekä osallistumisaktiivisuus. Kyselylomakkeen tuloksien mukaan pienryhmätyöskentely sopi Motoasema-koulutukseen hyvin. Sen mukaan osallistujat olivat tyytyväisiä Motoasema-koulutukseen. Kehitysmahdollisuuksiksi nousivat kurssitodistusten jakaminen, syvempi perehtyminen hienomotoriikkaan, haastavampien esimerkkien käyminen sekä mietintä materiaalien hankintapaikoista. Otos oli kuitenkin pieni, joten suurempaa varmuutta Motoasema-koulutuksen onnistumiseen ja osallistujien tyytyväisyyteen ei voida sanoa. Lisäkyselyitä tulisi teettää.

Mitt examensarbete är ett beställningsarbete från Finlands handikappidrott och -motion VAU rf. Mitt mål var att undersöka grupparbetets användning i och lämplighet för Mo-tostation utbildningen som VAU ordnade. Motostationerna är motoriska övningar som VAU rf har utvecklat. De grundar sig på Special Olympics-rörelsens motsvarande pro-gram, Motor Activity Training Program. Motostationövningarna är tillämpliga för alla personer, inte bara för personer med handikapp. Min uppgift var att med hjälp av ett frågeformulär ta reda på om deltagarna tyckte att arbete i små grupper var en lämplig undervisningsmetod, hur de upplevde grupparbetet, vad de hade för nytta av att arbeta i en liten grupp och få feedback från hela utbildningshelheten med hjälp av ett frågefor-mulär. Jag antog att grupparbete var en lämplig undervisningsmetod för Motostationut-bildningen. Själva utbildningshelheten gjordes i samarbete med VAU rf:s verksamhets-planerare Tiina Siivonen. Metoden var dels kvalitativ och dels kvalitativ forskning med hjälp av ett frågeformulär. Alla tio deltagare svarade på enkäten. I teoridelen av exa-mensarbetet behandlade jag grupparbete i små och stora grupper och kollaborativt grupparbete. Av dessa metoder använde jag grupparbete i små grupper i själva utbild-ningen. Växelverkan mellan gruppmedlemmar samt arbetsfördelning relevanta saker i små grupparbete. Egenskaper för en liten grupp är bland annat delaktighet, konsensus, tillfredsställelse, samt deltagandet. Enligt resultaten av undersökningen passade arbete i små grupper bra för Motostationutbildningen. Enligt resultaten var deltagarna nöjda med utbildningen. Utveckligsmöjligheter som kom upp var diplomutdelning efter avkla-rad kurs, djupare inblick i finmotoriken, genomgång av utmanande exempel samt att fundera på materialens anskaffningsplatser. Samplet var litet, så att man kan inte med större säkerhet hur lyckad utbildningen var och hur nöjda deltagarna var. Det behöver utföras fler undersökningar för att få en djupare inblick för ämnet.

My thesis was ordered by Finnish Sports Association of Persons with Disabilities. My goal was to examine the group work and its use and suitability in the Motostation training session organized by Finnish Sports Association of Persons with Disabilities. Motosta-tions are motoric skills exercise developed by Finnish Sports Association of Persons with Disabilities. Motostations have their roots in Special Olympics movement which has a similar program called Motor Activity Traning Program. Motostation exercises are appli-cable to all exercisers, not only for people with disabilities. My task was to find out did the participants like that working in small groups was a appropriate instructional method in training session, how the participants found the group work, what are the benefits of them and to get feedback from the whole training session with a help of a questionnaire. My assumption was that group work is suitable for Motostation training sessions. The Mo-tostation training session module was conducted in cooperation with Finnish Sports As-sociation of Persons with Disabilities planning officer Tiina Siivonen. The method is part-ly qualitative and partly quantitative research by a questionnaire. The questionnaire was answered by all of the 10 training session participants. My thesis dealt with the theory section for large group working, small group working, as well as co-operative working. Of these methods the small group working was used in training session. Essential issues in the small groups are interaction and work roles between the members of the group. Char-acteristics of a small group are participation, consensus, satisfaction as well as the partici-pation rate. According to the results of the questionnaire small group working was suita-ble for Motostation training session. According to the questionnaire the participants were satisfied with Motostation training session. Development potential was found in deliver-ing of diplomas, deeper study of fine motor skills, more challenging examples, as well as materials procurement locations. However the sample size was small so if certainty of Mo-tostation training satisfaction is needed more surveys should be carried out.