Päivähoidon ja lastensuojelun avohuollon välinen yhteistyö Salon kaupungissa

Abstract

Tutkimus selvittää päivähoidon ja lastensuojelun avohuollon välisen yhteistyön tilaa Salon kaupungissa. Se tuo esiin yhteistyön nykymuotoja, vahvuuksia ja haasteita sekä haastateltavien esittämiä kehittämisideoita.

Tutkimus on kvalitatiivinen. Aineisto kerättiin kolmella ryhmämuotoisella teemahaastattelulla. Tutkimusta varten haastateltiin kaksi kolmen hengen ryhmää päivähoidon puolelta sekä yksi kolmen hengen ryhmän lastensuojelun avohuollosta. Haastatteluiden pohjana toimi teemahaastattelurunko. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua ja tyypittelyä.

Tutkimuksen tulokset toivat esille, että päivähoidon ja lastensuojelun yhteistyöhön luodut käytännöt ja prosessikaaviot ovat molempien osapuolien mielestä hyvät. Kuitenkin käytännön tasolla yhteistyössä oli puutteita ja suurta vaihtelua. Haasteina yhteistyölle koettiin muun muassa tiedonkulku, työntekijöiden vaihtuvuus sekä toimijatason yhteistyön puuttuminen. Lastensuojelun puolelta haasteena, erityisesti yhteistyön kehittämistyöhön, nostettiin esiin myös suurten asiakasmäärien tuoma kiire.

Tulosten perusteella voi todeta, että mahdollisimman toimiva yhteistyö edellyttää hyvien yhteistyökäytäntöjen lisäksi säännöllisiä toimijatason yhteistyöneuvotteluja, jotta käytäntöjä voidaan selkeyttää, yhteistyön toimivuutta arvioida ja huomattuihin kehittämiskohteisiin puuttua. Säännölliset toimijatason yhteistyöneuvottelut voisivat tehdä yhteistyöstä luontevampaa, avoimempaa ja ne mahdollistaisivat myös ajatusten vaihdon. Erityisesti tiedonkulun kehittämisessä toimijatason yhteistyöllä voisi olla suuri merkitys. Tällä hetkellä pelkkä asiakastason yhteistyö ei jätä tilaa näiden asioiden esiin tuomiselle.

The purpose of this study was to examine the state of cooperation between Child Care Providers and the Child Protection’s Open Care Services in the city of Salo. I introduce the actual state, strengths and challenges of the cooperation. I also represent some of the developing ideas of the interviewees.

The study is qualitative. The data for this study was gathered by carrying out three group formed theme interviews. Two of the interviews were carried out in two different kindergartens and one in the unit of Child Protection’s social workers. The material from the interviews was analyzed by using classifying.

The results show that the working practices created for the cooperation between Child Care Providers and Child Protection were good according to both parties. However, there were deficiencies and great variation on the level of everyday cooperation. The challenges for the cooperation were, among other things, problems in passing information, changes especially within Child Protection’s employees and the lack of cooperation in the general level between Child Care Providers and Child Protection. The massive amounts of clients per social worker and the hurry as result from that made the cooperation and the developing of the cooperating challenging.

The results indicate that regular contacts and at least annual meetings are essential for productive cooperation. Generally, the cooperation between Child Care Providers and Child Protection helps to clarify the common working practices, gives a chance to evaluate the cooperation and it also gives a great forum to improve it. Regular contacts and annual meetings could make the cooperation more natural and transparent. They would also give an opportunity to exchange thoughts between Child Care Providers and Child Protection. At the moment the cooperation only on the level of client work doesn’t leave room for this kind of developing.