Itämeren makeutumisen vaikutus silakan ja silakan ravinnon rasvahappokoostumukseen

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia Itämeren silakan ja silakan ravinnon eli planktonin kokonaisrasvahappokoostumusta sekä Itämeren makeutumisen vaikutusta rasvahappokoostumukseen. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että silakan ja sen ravinnon rasvahappokoostumukset vastaavat tietyiltä osilta toisiaan ja että ravinnon merkitys yksilön rasvahappokoostumukseen on merkittävä. Opinnäytetyö tehtiin Turun yliopiston Biokemian laitoksella osana Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksen projektia.

Rasvahappokoostumusta tutkittiin uuttamalla rasvat näytteistä irti, muuttamalla haihtumattomat rasvahapot niiden metyyliestereiksi ja analysoimalla nämä kaasukromatografilla. Tutkimuksessa käytettiin 15 silakkaa, 5 silakan mätiä, 4 planktonnäytettä ja 4 Limnocalanus-hankajalkaisnäytettä.

Saadut tulokset tukevat käsitystä, että ravinnon sisällöllä on huomattavaa merkitystä rasvahappokoostumukseen. Kunkin näytetyypin tulokset vastasivat hyvin erilaisten lähteiden antamaa yleiskuvaa rasvahappokoostumuksista: planktonnäytteen rasvahappokoostumukseen kuuluu huomattavasti suppeampi määrä erilaisia rasvahappoja kuin Limnocalanus-hankajalkaisten rasvahappokoostumukseen ja silakan rasvahappokoostumus vastaa yleistä merellisten öljyjen rasvahappokoostumusta. Itämeren makeutumista ajatellen tuloksissa havaittiin myös eroja, kun vertailua tehtiin vuoden 1976 silakoiden ja planktonnäytteiden tuloksiin. Molempien näytetyyppien rasvahappokoostumus näytti muuttuneen. Etenkin silakan muutos vaikuttaa ravitsemuksellisesti positiiviselta, koska pitkien, monityydyttymättömien rasvahappojen osuus näyttäisi kasvaneen ja lyhyiden, tyydyttyneiden rasvahappojen osuus pienentyneen. Muutoksella saattaa kuitenkin olla merkittävää vaikutusta silakan biokemiaan, jolloin ravitsemuksellinen hyöty voi olla kyseenalaista.

The goal of this Bachelor’s thesis was to study the total fatty acid composition of both Baltic herring and the plankton it feeds on and the effects of decreasing salinity in the Baltic Sea on the fatty acid composition. Previous studies have shown that the fatty acid compositions of Baltic herring and plankton feed partially correspond to each other and that nutrition has a significant effect on fatty acid composition. The Bachelor’s thesis was made for the Department of Biochemistry in the University of Turku as part of a project by the Archipelago Research Institute in the University of Turku.

The fatty acid composition was studied by extracting fatty acids from the samples, transforming the nonvolatile ones to their respective methyl esters and analyzing these using gas chromatography. Samples were taken from 15 Baltic herrings, 5 units of herring roe, 4 units of phytoplankton, and 4 units of Limnocalanus copepods.

The results support the conception that nutrition is a significant factor in fatty acid composition. Each sample type gave results that were in line with the general pattern found in fatty acid compositions. The plankton samples contained significantly fewer fatty acids than Limnocalani, and Baltic herring had a similar fatty acid composition to marine oils. Comparing the new results to results from 1976, differences were found which were caused by the decreased salinity in the Baltic Sea. The fatty acid composition of both Baltic herring and plankton samples seemed to have changed. The changes in herring seem nutritionally positive, as the portion of long unsaturated fatty acids had increased in relation to shorter saturated ones. This change might, however, have a significant effect on the biochemistry of Baltic herrings, which would mean that the nutritional benefit could be questionable.