Aktiivinen, harrastava nainen ja arjenhallinta : Työn, perheen ja vapaa-ajan yhdistäminen

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää naisten näkemyksiä ja kokemuksia arjesta ja arjen hallinnasta sekä hyvinvoinnista. Tavoitteena oli saada kokonaisnäkemystä siitä, miten työn, perheen ja vapaa-ajan yhteensovittamista toteutetaan käytännössä.

Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Toteutuksessa käytössä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu. Tutkimukseen osallistui kahdeksan Seinäjoen seudulla asuvaa naista, jotka olivat iältään 29-40 -vuotiaita. Tarkoituksena oli selvittää miten naiset kuvaavat arkeaan ja mitä merkityksiä he antavat sen eri osa-alueille. Lisäksi selvitettiin miten naiset kokevat työn, perheen ja vapaa-ajan yhteensovittamisen. Kokemuksellinen hyvinvointi on tarkastelussa affektiivisen hyvinvoinnin ja elämän merkityksen kautta.

Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä keskeiset yläkäsitteet ovat hyvinvointi, arki ja arjenhallinta. Opinnäytetyön teoriaosan alussa määrittyy hyvinvointi erilaisten määritelmien kautta. Tarkastelussa ovat myös lepo ja rentoutuminen sekä niiden merkitys hyvinvoinnille. Tämän jälkeen tarkastelun kohteena on arki, kuten muun muassa sen sisältö ja rakentuminen. Teoriaosan lopuksi käsittelyssä on arjen hallinta, sekä lisäksi voimavarat ja työkalut jotka auttavat hallinnassa.

Tutkimuksesta nousi esille, että perheen yhteisiä hetkiä muun muassa ruokapöydän ääressä pidettiin suuressa arvossa. Osa haastateltavista myös korosti omasta hyvinvoinnista huolehtimisen tärkeyttä, että arkea jaksaa. Se millä keinoilla siitä huolehdittiin, vaihteli. Työ koettiin pääosin toimeentuloksi, mutta osa haastateltavista näki työllä olevan myös henkilökohtaisempia merkityksiä. Kaikki haastateltavat kokivat hallitsevansa arkeaan, ja siihen ajoittain kuuluvaa epäjärjestystä ja kaaosta siedettiin hyvin. Lisäksi tutkimuksessa nousi esiin, että harrastukset, ystävät ja perheen sosioekonomiset tekijät lisäävät naisten kokemuksellista hyvinvointia.

The purpose of this thesis was to examine women's views and experiences regarding everyday life and everyday life control, as well as well-being. The objective was to get a general picture on how combining work, family life and leisure time is carried out in practice.

The research method of the dissertation was qualitative, in other words this is a qualitative study, carried out with semi-structured theme interview. Eight women participated in the study and they lived in the region of Seinäjoki. The women were 29-40 years old. The purpose was to clarify how these women describe their everyday life and what significances they give to different sectors. Furthermore, it was clarified how the women experience the combination of work, family and leisure time. The empirical wellbeing is examined through the significance of affective wellbeing and life.

The essential concepts in the theoretical frame of reference of the dissertation are welfare, everyday life and everyday life control. At the beginning of the theory part of the dissertation, wellbeing is defined through different definitions. I also examine rest and relaxation and their significance for wellbeing. Furthermore, the everyday life is considered, together with its contents and structure. At the end of the theoretical part, I deal with the everyday management, as well as with resources and tools to help management.

The results that have been obtained from the study indicate that family common moments, such as dining together, were considered very valuable. Some of the interviewees also emphasized the importance of taking care of their own well-being so that they could manage workdays. It seems that there are variations regarding how well-being is taken care of. Work was considered mainly as income, but some of the women saw it also as much more. All women in the study felt that they were dominated by their everyday life. However, the chaos that sometimes results from that was well tolerated. In addition, the study shows that hobbies, friends, and family socio-economic factors increase women's experiential well-being.