Nähdä ja kuulla koko keholla : Aistihuoneiden suunnittelu ja rakentaminen Kuulonäkövammaisten kuntoutuskeskukseen

Abstract

Vuorovaikutus ja kommunikointi ovat yksi suurimpia kuulonäkövammaisen haasteita. Koska kuurosokea ei saa aistikokemuksia kaukoaistiensa kautta, korostuu kompensoivien aistikokemusten merkitys. Suunnittelimme ja rakensimme kaksi aistihuonetta (mustavalohuone ja toiminnallinen huone)Suomen Kuurosokeat ry:n kuntoutuskeskukseen Muuramen Kinkomaalle, joiden tavoitteena on tukea kuulonäkövammaisen vuorovaikutusta. Samalla pyrimme opinnäytetyöllämme vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:

1. Miten kuulonäkövammaisen henkilön vuorovaikutusta voidaan tukea aistivälineistön avulla? 2. Millainen on hyvä aistihuoneympäristö Suomen Kuurosokeat ry:n toimitiloissa?

Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen pyrimme vastaamaan kirjallisuuskatsauksen avulla ja tietojen pohjalta rakensimme aistihuoneet. Toiseen kysymykseen etsimme vastausta käyttökokemusten kautta. Valmiit aistihuoneet olivat kuntoutuskeskuksen käytössä syksyn 2013 ajan, jolloin keräsimme käyttökokemuksia palautelomakkeen avulla. Tammikuussa 2014 pidimme kuntoutuskeskuksen työntekijöille myös teemahaastattelun, johon teemat valitsimme toimintaterapian PEOP-mallin keskeisistä käsitteistä. Analysoimme saatuja vastauksia laadullisen analyysin keinoin.

Kuurosokeus asettaa haasteita vuorovaikutukselle juuri kaukoaistien puutteellisuuden vuoksi. Tällöin muiden aistien, kuten tunto-, maku- ja hajuaistien merkitys korostuu vuorovaikutuksen tukemisessa, mikä nousee vahvasti esille kirjallisuuskatsauksessa. Haastattelu antoi paljon vastauksia aistihuoneista ja niiden toimivuudesta. Huoneiden värimaailmaa, tunnelmaa ja kontrastia pidettiin hyvänä ja aistimateriaaleista erityisesti tuntopelit ja – laatikot olivat aktiivisimmin käytössä. Kehittämiskohteina nähtiin mm. mustavalohuoneen laajempi käyttömahdollisuus sekä henkilökunnan perehdytys tai ohjekansio aistimateriaalien käyttöön.

Interaction and communication are one of the biggest challenges for the deaf-blind. As the sensory experiences cannot be received through hearing and vision, the importance of the compensating sensory experiences is emphasized. The objective of the thesis was to design and implement two multisensory rooms (a black light room and functional room) for the Rehabilitation Center for the Deaf-Blind in Kinkomaa, Muurame with the aim to support the interaction of the deaf-blind. The goal was to answer the following questions:

1. How can the interaction for the deaf-blind be supported by using multisensory equipment? 2. What kind of a multisensory environment is functional in the Finnish Deaf-Blind Association’s premises?

The answers to the first research problem were searched by conducting a literature review, and the rooms were built based on the information. The answers to the second research problem were found by looking for user experiences. The completed rooms were in use during autumn 2013, and feedback was collected by means of a feedback form. Moreover, a theme interview with the staff of the Finnish Deaf-blind Association was conducted in January 2014. The themes were selected from the main terms of the PEOP-model (People-Environment-Occupation-Performance). The answers were analyzed with qualitative methods.

Deaf-blindness sets challenges to interaction because of the lack of distance senses. In such case other senses such as the sense of touch, smell and taste are emphasized in the support of interaction, which was strongly highlighted by the literature review. The theme interview gave many answers about the sensory rooms and their functionality. The coloring, atmosphere and contrast were found good, and especially sensory games and boxes were used actively. Development areas were, for example, a more extensive use of the black light room and its introduction to the staff or a manual on how to use the sensory materials.