Fysisk aktivitet som nyckel till studieframgång - en kartläggning av attityder gällande fysisk aktivitet och välbefinnande hos yrkeshögskolestuderande

Abstract

Då studerande befinner sig i en livssituation som präglas av förändringar i levnadsomständigheterna och -sätten, kan livet slå en kullerbytta. Dessa förändringar kan märkvärt påverka studerandes motionsbeteende och -vanor (Undervisningsministeriet, 2007:29). Syftet med denna studie var att kartlägga vilken inverkan fysisk aktivitet har för en högskolestuderandes subjektivt upplevda välbefinnande och på dennes studieprestationer. Forskningen tillämpade en kvalitativ undersökningsmetod där den första delen tar upp relevant teori inom ämnesområdet, och den andra delen behandlar den empiriska undersökningen. Det empiriska materialet utgjordes av en semistrukturerad fokusgruppintervju med fyra Arcada-studerande som representerar respektive studiehelhet på yrkeshögskolan. Försökspersonerna valdes bland högskolans studerandekårs- och specialföreningsaktiva. Det empiriska materialet analyserades med hjälp av kvalitativ innehållsanalys för att skapa förståelse och utforma klarhet till materialet och därmed kunna skapa relevanta slutsatser av det undersökta fenomenet. Resultatet av denna studie påvisar hur viktigt mängden utövad fysisk aktivitet och upplevelsen av det subjektiva välbefinnandet är för yrkeshögskolestuderande. Resultatet stöder tidigare undersökningar (Erola, 2004; Kunttu, 1997; Kunttu et al. 2011; Sulander & Romppanen, 2007; Svartbo & Sjöström, 1996) där man funnit allt mer brister i mängden utövad fysisk aktivitet och subjektivt upplevt välbefinnande bland studerande. För att konkretisera resultatet av studien framställs en modell, Nyckeln till studieframgång, som beskriver de inverkande faktorerna för en ökad studieframgång samt hur faktorerna förhåller sig till varandra. Med hjälp av nyckeln till studieframgång kan man dra slutsatsen att fysisk aktivitet och välbefinnande bör samverka i balans för att en studerande kan dra nytta av dem i sina studier.

When students are in living situations characterized by changes in living conditions and ways of life, the life can turn upside down. These changes can significantly affect stu-dents’ exercise behaviors and habits (Ministry of Education, 2007:29). The purpose of this study was to identify the level of impact of physical activity towards a university college student’s subjectively perceived feeling of well-being and on his or her study performance. The research applies a qualitative research method in which the first part presents relevant theory regarding the subject, and the second part deals with the empirical research. The empirical material consists of a semi- structured focus group interview with four Arcada students representing each department of the University of Applied Sciences. The interviewees were chosen among the actives in the university’s Student Union and Student Associations. The empirical data were analyzed using qualitative content analysis in order to create understanding and to brighten the material and thereby create relevant conclusions of the researched phenomenon. The results of this study demonstrate the importance of the amount of exerted physical activity and the experience of subjective well-being for students at a University of Applied Sciences. The results support previous studies (Erola, 2004; Kunttu, 1997; Kunttu et al., 2011; Sulander & Romppanen, 2007; Svartbo & Sjostrom, 1996), which found more and more lack of the amount of exerted physical activity and subjectively experienced well-being among students. A model is created in order to concretize the results of the study, The Key to Academic Success, which describes the influencing factors of increased academic success and how these relate to each other. By using The Key to Academic Success it can be concluded that physical activity and well-being should act together in balance so that a student can take advantage of them in his or her studies.

Kun opiskelijat ovat elämäntilanteessa jossa muutokset elinoloissa ja -tavoissa ovat ominaisia, voi elämä heittää kuperkeikan. Nämä muutokset voivat merkittävästi vaikuttaa opiskelijan liikuntakäyttäytymiseen ja -tottumukseen (Opetusministeriö, 2007:29). Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa liikunnan vaikutuksia korkeakouluopiskelijan subjektiivisesti koettuun hyvinvointiin ja tämän opiskelusuorituksiin. Tutkimus käyttää laadullista tutkimusmenetelmää jossa ensimmäinen osa tarkastelee teoriaa kyseisestä aihealueesta ja toinen osa käsittelee empiiristä tutkimusta. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu puolistrukturoidusta fokusryhmähaastattelusta johon osallistui neljä opiskelijaa Arcadasta, jotka yhteensä edustivat kaikkia opintokokonaisuuksia ammattikorkeakoulussa. Koehenkilöt valittiin korkeakoulun opiskelijakunta- tai ainejärjestöaktiiveista. Empiirinen aineisto analysoitiin käyttäen laadullista sisältöanalyysiä voidakseen luoda ymmärrystä ja selkeyttä tutkittavasta aineistosta sekä laatiakseen oleellisia johtopäätöksiä tutkitusta ilmiöstä. Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat kuinka tärkeä harjoitetun liikunnan ja koetun subjektiivisen hyvinvoinnin määrä on ammattikorkeakouluopiskelijoille. Tulokset tukevat aikaisempia tutkimuksia (Erola, 2004; Kunttu, 1997; Kunttu et al., 2011; Sulander & Romppanen, 2007; Svartbo & Sjöström, 1996), jossa todetaan yhä enemmän puutteita harjoitetun liikunnan ja subjektiivisesti koetun hyvinvoinnin määrässä opiskelijoilla. Tutkimustulosten selkeyttämiseksi on tuotettu malli, Avain opiskelumenestykseen, joka kuvaa vaikuttavia tekijöitä opiskelumenestykseen ja miten tekijät liittyvät toisiinsa. Käyttäen avainta opiskelumenestykseen voidaan päätellä, että liikunnan ja hyvinvoinnin tulee toimia yhdessä tasapainossa, jotta opiskelija pystyy hyödyntämään niitä opinnois-saan.