Hyvinvointipalveluiden merkitys kuntokeskuksen asiakkaille
Kuivaniemi, Joel (2014)
Kuivaniemi, Joel
Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405229440
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405229440
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kuntokeskus Mäntsälän Kuntokeitaan hyvinvointipalveluiden merkitystä heidän asiakkailleen. Hyvinvointipalveluiden merkitystä selvi-tettiin kuntokeskuksen asiakkaille tehdyllä kvantitatiivisella kyselylomakkeella.
Kuntokeskusala on kehittynyt suurin harppauksin pelkästä kuntosalitoiminnasta kohti monipuolista palvelukonseptia, jossa kuntokeskukset tarjoavat asiakkailleen yhä laajemmin erilaisia hyvinvointipalveluita. Kuntosalitoiminnasta vuonna 1996 aloittanut Mäntsälän Kuntokeidas on laajentanut toimitilaansa kahdesti ja sisältää nykyisin modernit ryhmäliikuntatilat, vuokratilat erillisille palveluntarjoajille sekä golfin sisäharjoittelutilat.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin Kuntokeitaan hyvinvointipalveluiden merkitystä asiakkaille selvittämällä niiden tunnettavuutta ja tärkeyttä asiakkaiden keskuudessa, käyttöastetta ja vaikutusta kuntokeskuksen viihtyvyyteen. Lisäksi selvitettiin millaisena asiakkaat kokivat käyttämiensä hyvinvointipalveluiden laadun ja suosittelisivatko he käyttämiään hyvinvointipalveluita muille. Edellä mainittujen tekijöiden avulla pyrittiin ymmärtämään kuntokeskuksen monipuolistuneen hyvinvointipalvelutarjonnan merkitystä kuntokeskuksen asiakkaille. Tutkimuksen tarkoituksena ei ollut mitata Mäntsälän Kuntokeitaan suoranaista asiakastyytyväisyyttä.
Tutkimuksen perusjoukko koostui kuntokeskuksen kuntosali- ja ryhmäliikunta-asiakkaista. Kyselylomakkeita oli jaossa 150 kappaletta, joista kaikki jaettiin kolmen päivän aikana. Kyselylomakkeita palautui 122 kappaletta eli 81,3 %. Osana tutkimusta suoritettiin myös pilottikysely kahdeksalle perusjoukkoa vastanneelle henkilöille.
Tutkimuksen teoriaosassa määritellään hyvinvointia käsitteenä, hyvinvointipalvelut ja –yrittäjyys sekä hyvinvointialan näkymiä Suomessa. Kuntokeskustoimialan kehittymistä on kuvattu käsittelemällä sekä kuntokeskusten että niiden käyttäjien määrää ja profiilia. Teoriaosassa on käsitelty lisäksi palvelua sekä mistä laadukas palvelu koostuu ja mikä on yrityksen suhde palveluun. Lisäksi on tarkasteltu asiakkaan suhdetta palveluita tarjoavaan yritykseen, asiakasuskollisuutta ja pitkien asiakkuuksien hyötyjä.
Tutkimuksen tulokset analysoitiin eri taustamuuttujien, iän, sukupuolen sekä asiakkuuden keston perusteella. Tulokset osoittavat että Mäntsälän Kuntokeitaan asiakkaat tuntevat palveluvalikoiman hyvin ja suosittelevat mielellään käyttämiään palveluita muille. He kokivat käyttämiensä palveluiden laadun pääosin hyväksi tai erinomaiseksi. Joidenkin hyvinvointipalveluiden käyttöaste olisi kuitenkin voinut nousta korkeammaksikin.
Kuntokeskusala on kehittynyt suurin harppauksin pelkästä kuntosalitoiminnasta kohti monipuolista palvelukonseptia, jossa kuntokeskukset tarjoavat asiakkailleen yhä laajemmin erilaisia hyvinvointipalveluita. Kuntosalitoiminnasta vuonna 1996 aloittanut Mäntsälän Kuntokeidas on laajentanut toimitilaansa kahdesti ja sisältää nykyisin modernit ryhmäliikuntatilat, vuokratilat erillisille palveluntarjoajille sekä golfin sisäharjoittelutilat.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin Kuntokeitaan hyvinvointipalveluiden merkitystä asiakkaille selvittämällä niiden tunnettavuutta ja tärkeyttä asiakkaiden keskuudessa, käyttöastetta ja vaikutusta kuntokeskuksen viihtyvyyteen. Lisäksi selvitettiin millaisena asiakkaat kokivat käyttämiensä hyvinvointipalveluiden laadun ja suosittelisivatko he käyttämiään hyvinvointipalveluita muille. Edellä mainittujen tekijöiden avulla pyrittiin ymmärtämään kuntokeskuksen monipuolistuneen hyvinvointipalvelutarjonnan merkitystä kuntokeskuksen asiakkaille. Tutkimuksen tarkoituksena ei ollut mitata Mäntsälän Kuntokeitaan suoranaista asiakastyytyväisyyttä.
Tutkimuksen perusjoukko koostui kuntokeskuksen kuntosali- ja ryhmäliikunta-asiakkaista. Kyselylomakkeita oli jaossa 150 kappaletta, joista kaikki jaettiin kolmen päivän aikana. Kyselylomakkeita palautui 122 kappaletta eli 81,3 %. Osana tutkimusta suoritettiin myös pilottikysely kahdeksalle perusjoukkoa vastanneelle henkilöille.
Tutkimuksen teoriaosassa määritellään hyvinvointia käsitteenä, hyvinvointipalvelut ja –yrittäjyys sekä hyvinvointialan näkymiä Suomessa. Kuntokeskustoimialan kehittymistä on kuvattu käsittelemällä sekä kuntokeskusten että niiden käyttäjien määrää ja profiilia. Teoriaosassa on käsitelty lisäksi palvelua sekä mistä laadukas palvelu koostuu ja mikä on yrityksen suhde palveluun. Lisäksi on tarkasteltu asiakkaan suhdetta palveluita tarjoavaan yritykseen, asiakasuskollisuutta ja pitkien asiakkuuksien hyötyjä.
Tutkimuksen tulokset analysoitiin eri taustamuuttujien, iän, sukupuolen sekä asiakkuuden keston perusteella. Tulokset osoittavat että Mäntsälän Kuntokeitaan asiakkaat tuntevat palveluvalikoiman hyvin ja suosittelevat mielellään käyttämiään palveluita muille. He kokivat käyttämiensä palveluiden laadun pääosin hyväksi tai erinomaiseksi. Joidenkin hyvinvointipalveluiden käyttöaste olisi kuitenkin voinut nousta korkeammaksikin.