Perehdytys osana hyvää henkilöstöstrategiaa
Wilk, Annukka (2014)
Wilk, Annukka
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405269987
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405269987
Tiivistelmä
Perehdyttäminen on yksi tärkeimmistä koulutuksista, joka tapahtuu työpaikalla. Perehdyttämisen avulla uusi työntekijä tutustuu työympäristöön, -yhteisöön, omiin työtehtäviin ja organisaatioon. Onnistuneen perehdyttämisen kautta luodaan hyvä perusta työn alkamiselle ja yhteistyölle. Perehdyttämisestä hyötyy niin uusi työntekijä kuin myös työnantaja.
Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään strategiaa ja sen yhteyttä perehdyttämiseen. Seuraavana käsitellään perehdyttämiseen liittyviä ja vaikuttavia asioita. Käydään läpi perehdyttämisprosessia ja sen suunnittelua sekä onnistuneen perehdyttämisen elementtejä. Teoria-osuudessa käsitellään myös sisäistä työkiertoa ja siihen liittyvää perehdyttämistä.
Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Työkaluna käytettiin Digium Enterprise – kyselytyökalua. SAK:n työntekijöille lähetettiin sähköpostilla kyselylinkki, jonka kautta he pääsivät vastaamaan kyselyyn reilun viikon aikana. Vastauksia saatiin yhteensä 38.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää SAK:n työntekijöiden tyytyväisyyttä perehdyttämiseen, mitä he toivovat perehdyttämiseltä sekä miten perehdyttäminen tukee SAK:n henkilöstöstrategiaa.
Tutkimuksen perusteella havaittiin, että perehdyttäminen on toteutunut niin hyvin kuin myös huonosti. Tämän perusteella voidaan sanoa, että perehdytyksessä on hyviä elementtejä, mutta myös parannettavaa. Tutkimustulosten perusteella perehdyttämiseen kannattaisi lisätä suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta. Esimiehen olisi hyvä yhdessä työntekijän kansa käydä läpi tulevaa perehdyttämistä ja muokata perehdyttämisohjelmaa työntekijälle sopivaksi. Suunnittelun ja muokkaamisen kautta voidaan myös perehdyttämislomake saada toimivammaksi ja paremmin käyttöön. Lomakkeen avulla tulee käytyä huolellisemmin läpi eri perehdyttämisalueet. Kolmantena tärkeänä asiana korostuu tuen ja seurannan merkitys.
Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään strategiaa ja sen yhteyttä perehdyttämiseen. Seuraavana käsitellään perehdyttämiseen liittyviä ja vaikuttavia asioita. Käydään läpi perehdyttämisprosessia ja sen suunnittelua sekä onnistuneen perehdyttämisen elementtejä. Teoria-osuudessa käsitellään myös sisäistä työkiertoa ja siihen liittyvää perehdyttämistä.
Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Työkaluna käytettiin Digium Enterprise – kyselytyökalua. SAK:n työntekijöille lähetettiin sähköpostilla kyselylinkki, jonka kautta he pääsivät vastaamaan kyselyyn reilun viikon aikana. Vastauksia saatiin yhteensä 38.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää SAK:n työntekijöiden tyytyväisyyttä perehdyttämiseen, mitä he toivovat perehdyttämiseltä sekä miten perehdyttäminen tukee SAK:n henkilöstöstrategiaa.
Tutkimuksen perusteella havaittiin, että perehdyttäminen on toteutunut niin hyvin kuin myös huonosti. Tämän perusteella voidaan sanoa, että perehdytyksessä on hyviä elementtejä, mutta myös parannettavaa. Tutkimustulosten perusteella perehdyttämiseen kannattaisi lisätä suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta. Esimiehen olisi hyvä yhdessä työntekijän kansa käydä läpi tulevaa perehdyttämistä ja muokata perehdyttämisohjelmaa työntekijälle sopivaksi. Suunnittelun ja muokkaamisen kautta voidaan myös perehdyttämislomake saada toimivammaksi ja paremmin käyttöön. Lomakkeen avulla tulee käytyä huolellisemmin läpi eri perehdyttämisalueet. Kolmantena tärkeänä asiana korostuu tuen ja seurannan merkitys.