Hernerouheen tuotekehitys
Lehto, Outi (2014)
Lehto, Outi
Turun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405259817
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405259817
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä kehitetään hernepihvisekoitus kyröläiselle Myssyfarmille. Tuotteen on tarkoitus sisältää hernerouheen lisäksi muita kuiva-aineita kuten mausteita. Tuotteeseen nestettä lisäämällä saadaan hernepihvitaikina, josta voidaan paistaa hernepihvejä. Tuotteen tulee olla kuluttajalle mahdollisimman helppo valmistaa sekä toimeksiantajalle taloudellisesti kannattavaa tuottaa.
Tuotekehitys alkoi reseptin etsimisellä ja sen muokkauksella, jonka jälkeen määritettiin kuiva-aineen ja nesteen suhde. Tuotteelle kehitettiin erilaisia makuja eri mausteita ja yrttejä yhdistelemällä. Lisäksi määritettiin tuotteen paistoaika. Tuotteen ollessa halutunlainen, tuotteella tehtiin aistinvarainen arviointi. Arvioinnin jälkeen tuotetta viimeisteltiin, jonka jälkeen tuotteen kokonaisproteiinin määrä määritettiin Kjeldahlin menetelmällä. Lisäksi laskettiin tuotteen ravintoarvot.
Aistinvaraisessa arvioinnissa kolmitestin tulokset olivat tilastollisesti merkittävät, virheen todennäköisyys vastauksissa on 1 %. Tuotteen proteiinipitoisuudeksi saatiin määritettäessä 11 % ja laskennalliseksi tulokseksi saatiin 15,7 %. Itse hernerouheen proteiinipitoisuudeksi saatiin määritettäessä 21 %, kun taas kirjallisen lähteen mukaan Hulda-herneen proteiinipitoisuus on 23,7 %.
Tuotteesta saatiin hyvänmakuinen tuote, jonka proteiinipitoisuus on suhteellisen korkea. Eroa varsinkin tuotteen proteiinipitoisuuden määrityksessä tuli, koska näytteet eivät olleet homogeenisiä. Tuotteelle asetettuihin tavoitteisiin päästiin hyvin ja tuote on kokonaan luomua. Tuotteen maku on kohdallaan ja tuotteen turvotusaikaa nesteessä on lyhennetty onnistuneesti. Lisäksi tuotteen voi tehdä kylmään veteen, jolloin nestettä ei tarvitse lämmittää ja ruoanlaitto helpottuu.
Tuotekehitys alkoi reseptin etsimisellä ja sen muokkauksella, jonka jälkeen määritettiin kuiva-aineen ja nesteen suhde. Tuotteelle kehitettiin erilaisia makuja eri mausteita ja yrttejä yhdistelemällä. Lisäksi määritettiin tuotteen paistoaika. Tuotteen ollessa halutunlainen, tuotteella tehtiin aistinvarainen arviointi. Arvioinnin jälkeen tuotetta viimeisteltiin, jonka jälkeen tuotteen kokonaisproteiinin määrä määritettiin Kjeldahlin menetelmällä. Lisäksi laskettiin tuotteen ravintoarvot.
Aistinvaraisessa arvioinnissa kolmitestin tulokset olivat tilastollisesti merkittävät, virheen todennäköisyys vastauksissa on 1 %. Tuotteen proteiinipitoisuudeksi saatiin määritettäessä 11 % ja laskennalliseksi tulokseksi saatiin 15,7 %. Itse hernerouheen proteiinipitoisuudeksi saatiin määritettäessä 21 %, kun taas kirjallisen lähteen mukaan Hulda-herneen proteiinipitoisuus on 23,7 %.
Tuotteesta saatiin hyvänmakuinen tuote, jonka proteiinipitoisuus on suhteellisen korkea. Eroa varsinkin tuotteen proteiinipitoisuuden määrityksessä tuli, koska näytteet eivät olleet homogeenisiä. Tuotteelle asetettuihin tavoitteisiin päästiin hyvin ja tuote on kokonaan luomua. Tuotteen maku on kohdallaan ja tuotteen turvotusaikaa nesteessä on lyhennetty onnistuneesti. Lisäksi tuotteen voi tehdä kylmään veteen, jolloin nestettä ei tarvitse lämmittää ja ruoanlaitto helpottuu.