Hulevesitilanteen kartoitus Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n toimialueen kunnissa
Wallin, Miia (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022091120060
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022091120060
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa tilaajana toimineen Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n toimialueen kuntien (Lohja, Karkkila, Siuntio, Kirkkonummi, Hanko, Raasepori, Inkoo ja Vihti) hulevesien hallinnan tilaa. Tilanteen kartoittamiseksi kuntien edustajille lähetettiin sähköpostin välityksellä kysely, jossa hyödynnettiin avoimia kysymyksiä. Kysely lähetettiin kahdeksalle kunnalle ja 27 henkilölle kuntien eri sektoreilla.
Ilmastonmuutos tulee tulevaisuudessa lisäämään hetkellisten rankkasateiden määrää ja samaan aikaan kaupunkirakenne tiivistyy. Tämän seurauksena vettä läpäisevien pintojen ja luonnontilaisten alueiden määrä vähenee, mikä puolestaan lisää huleveden muodostumista. Nykyiset hulevesien hallintaratkaisut pohjautuvat usein vielä vesien viemäröintiin. Viemäreiden kapasiteettia ei ole suunniteltu vastaanottamaan lisääntyvää hulevesimäärää. Suhtautumista hulevesiin ja niiden hallintaan tulee jatkossa muuttaa, jotta mahdollisia ongelmatilanteita voidaan ehkäistä. Hulevesien hallinnassa olisi tarpeen suosia hulevesien hallinnan luonnonmukaisia ratkaisuja sekä syntypaikoille kohdentuvaa hulevesien muodostumisen ehkäisyyn suuntautuvia ratkaisuja.
Työssä käsitellään hulevesiä yleisesti, niiden muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä niistä aiheutuvat haitat. Työssä nostetaan esille myös hulevesien kannalta keskeisin lainsäädäntö ja avataan sitä. Teoriaosuuden lopussa käydään läpi hulevesien hallintaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä erilaisia hallintaratkaisuja.
Kyselystä saatujen tulosten perusteella ongelmat hulevesien kanssa ovat laajalti samat eri kunnissa. Huleveden aiheuttamat tulvat ja kiinteistövahingot ovat tyypillisimmät ongelmat, ja hallinnan keskeisin haaste on resurssien ja suunnitelmien puute. Tuloksista käy myös ilmi, että kiinnostusta hulevesien hallinnan kehittämiselle löytyy, mutta tässäkin resurssien puute tulee vastaan.
Yhteenvetona voisi todeta, että suunnitelmia, kiinnostusta ja tahtoa hulevesien hallinnan parantamiselle löytyy, mutta toteuttaminen luo hankaluuksia. Taloudellisten tekijöiden ohella työntekijöiden riittävyys luo haasteita ja työjako kuntien sisällä on epäselvä. Kunnilla olisi tarvetta saada apua suunnitelmien siirtämisessä käytäntöön.
Ilmastonmuutos tulee tulevaisuudessa lisäämään hetkellisten rankkasateiden määrää ja samaan aikaan kaupunkirakenne tiivistyy. Tämän seurauksena vettä läpäisevien pintojen ja luonnontilaisten alueiden määrä vähenee, mikä puolestaan lisää huleveden muodostumista. Nykyiset hulevesien hallintaratkaisut pohjautuvat usein vielä vesien viemäröintiin. Viemäreiden kapasiteettia ei ole suunniteltu vastaanottamaan lisääntyvää hulevesimäärää. Suhtautumista hulevesiin ja niiden hallintaan tulee jatkossa muuttaa, jotta mahdollisia ongelmatilanteita voidaan ehkäistä. Hulevesien hallinnassa olisi tarpeen suosia hulevesien hallinnan luonnonmukaisia ratkaisuja sekä syntypaikoille kohdentuvaa hulevesien muodostumisen ehkäisyyn suuntautuvia ratkaisuja.
Työssä käsitellään hulevesiä yleisesti, niiden muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä niistä aiheutuvat haitat. Työssä nostetaan esille myös hulevesien kannalta keskeisin lainsäädäntö ja avataan sitä. Teoriaosuuden lopussa käydään läpi hulevesien hallintaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä erilaisia hallintaratkaisuja.
Kyselystä saatujen tulosten perusteella ongelmat hulevesien kanssa ovat laajalti samat eri kunnissa. Huleveden aiheuttamat tulvat ja kiinteistövahingot ovat tyypillisimmät ongelmat, ja hallinnan keskeisin haaste on resurssien ja suunnitelmien puute. Tuloksista käy myös ilmi, että kiinnostusta hulevesien hallinnan kehittämiselle löytyy, mutta tässäkin resurssien puute tulee vastaan.
Yhteenvetona voisi todeta, että suunnitelmia, kiinnostusta ja tahtoa hulevesien hallinnan parantamiselle löytyy, mutta toteuttaminen luo hankaluuksia. Taloudellisten tekijöiden ohella työntekijöiden riittävyys luo haasteita ja työjako kuntien sisällä on epäselvä. Kunnilla olisi tarvetta saada apua suunnitelmien siirtämisessä käytäntöön.