Yleinen edunvalvonta ja edunvalvontavaltuutus -yksinäisen ihmisen kannalta
Taalikka, Sirpa (2014)
Taalikka, Sirpa
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052610168
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052610168
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee yleistä edunvalvontaa ja edunvalvontavaltuutusta, täysi-ikäisen, perheettömän ihmisen kannalta ja näiden eroja. Käsittelen myös kuoleman jälkeisiä asioita, miten voi suunnitella tai esittää toiveensa ennakolta ja kuka asiat hoitaa jos ei ennakoi. Työ toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusstrategioina olen käyttänyt teoreettista ja vertailevaa tutkimusta sekä havainnointia, koska harjoittelupaikkani oli edunvalvontatoimisto.
Yleinen edunvalvoja voidaan määrätä iäkkäälle tai vaikeasti sairaalle ihmiselle, joka heikentyneen toimintakykynsä vuoksi ei pysty enää huolehtimaan omista asioistaan ja jolla ei ole sukulaista tai läheistä ihmistä, joka häntä auttaisi. Yleinen edunvalvoja huolehtii päämiehensä asioista, päämiehen itsemääräämisoikeutta ja ihmisoikeutta kunnioittaen. Holhoustoimilaki asettaa tiettyjä velvoitteita ja rajoituksia, joiden puitteissa edunvalvojat tekevät työtään. Valvovana elimenä toimivat maistraatit, joille edunvalvojat ovat velvollisia vuositilien muodossa esittämään, miten päämiesten asioita on hoidettu. Vaikka holhoustoimi pääsääntöisesti koskee vain taloudellisten asioiden hoitoa, voivat kyseeseen tulla muutkin asiat, kuten henkilökohtaiset asiat, huolto ja puhevallan käyttö.
Toinen tapa on valmistautua mahdolliseen toimintakyvyn heikkenemiseen tekemällä edunvalvontavaltuutus. Siinä valtuutat haluamasi henkilön hoitamaan asioitasi siltä varalta, että et siihen enää itse pysty. Valtakirjalla on tietyt muotovaatimukset, joita tulee noudattaa, jotta siitä tulee pätevä. Suositeltavaa olisi käyttää valtakirjan laatimisessa apuna lakimiestä, jotta nämä muotovaatimukset tulisivat täytettyä. Edunvalvontavaltakirjaan voi liittää tarkkojakin toimiohjeita sekä hoito- ja hoivatahdon, joiden mukaan valtuutetun tulee toimia. On omasta tahdosta kiinni, kuinka yksityiskohtaisen valtakirjastaan tekee ja kuinka sitä tahtoo valvottavan.
Vaikka yleinen edunvalvonta päättyy kuolemaan, voi edunvalvoja joutua toimimaan myös kuoleman jälkeisten asioiden hoitajana, jos omaisia ei ole. Edunvalvoja ottaa mahdollisuuksien rajoissa huomioon myös päämiehen elossa esittämät toiveet hautajaisten suhteen. Myös näissä asioissa voi ennakoida ja tehdä itselleen hautaustestamentin. Testamentti on myös hyvä tapa päättää omaisuudestaan kuoleman jälkeen, jos omaisia ei ole ja ei halua omaisuutensa menevän valtiolle.
Yleinen edunvalvoja voidaan määrätä iäkkäälle tai vaikeasti sairaalle ihmiselle, joka heikentyneen toimintakykynsä vuoksi ei pysty enää huolehtimaan omista asioistaan ja jolla ei ole sukulaista tai läheistä ihmistä, joka häntä auttaisi. Yleinen edunvalvoja huolehtii päämiehensä asioista, päämiehen itsemääräämisoikeutta ja ihmisoikeutta kunnioittaen. Holhoustoimilaki asettaa tiettyjä velvoitteita ja rajoituksia, joiden puitteissa edunvalvojat tekevät työtään. Valvovana elimenä toimivat maistraatit, joille edunvalvojat ovat velvollisia vuositilien muodossa esittämään, miten päämiesten asioita on hoidettu. Vaikka holhoustoimi pääsääntöisesti koskee vain taloudellisten asioiden hoitoa, voivat kyseeseen tulla muutkin asiat, kuten henkilökohtaiset asiat, huolto ja puhevallan käyttö.
Toinen tapa on valmistautua mahdolliseen toimintakyvyn heikkenemiseen tekemällä edunvalvontavaltuutus. Siinä valtuutat haluamasi henkilön hoitamaan asioitasi siltä varalta, että et siihen enää itse pysty. Valtakirjalla on tietyt muotovaatimukset, joita tulee noudattaa, jotta siitä tulee pätevä. Suositeltavaa olisi käyttää valtakirjan laatimisessa apuna lakimiestä, jotta nämä muotovaatimukset tulisivat täytettyä. Edunvalvontavaltakirjaan voi liittää tarkkojakin toimiohjeita sekä hoito- ja hoivatahdon, joiden mukaan valtuutetun tulee toimia. On omasta tahdosta kiinni, kuinka yksityiskohtaisen valtakirjastaan tekee ja kuinka sitä tahtoo valvottavan.
Vaikka yleinen edunvalvonta päättyy kuolemaan, voi edunvalvoja joutua toimimaan myös kuoleman jälkeisten asioiden hoitajana, jos omaisia ei ole. Edunvalvoja ottaa mahdollisuuksien rajoissa huomioon myös päämiehen elossa esittämät toiveet hautajaisten suhteen. Myös näissä asioissa voi ennakoida ja tehdä itselleen hautaustestamentin. Testamentti on myös hyvä tapa päättää omaisuudestaan kuoleman jälkeen, jos omaisia ei ole ja ei halua omaisuutensa menevän valtiolle.