Radonmittausmenetelmien ja -prosessien vertailu
Sirén, Margit (2014)
Sirén, Margit
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052810597
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052810597
Tiivistelmä
Radon on uraanin hajoamissarjaan kuuluva hajoamistuote, joka kaasumaisen olomuotonsa vuoksi kulkeutuu helposti maaperästä rakennusten sisäilmaan. Radonin ydin on epävakaassa tilassa ja se pyrkii hajoamisen kautta pääsemään stabiiliin tilaan. Hajoamisprosessissa vapautuva alfasäteily on havaittu terveydelle haitalliseksi. Alfasäteilyn on todettu aiheuttavan keuhkosyöpää tai ainakin lisäävän riskiä sairastumiseen soluja voimakkaasti ionisoivan vaikutuksensa vuoksi.
Työpaikkojen sisäilman radonpitoisuus on lain mukaan selvitettävä. Asuintiloissa radonmittaukset perustuvat vapaaehtoisuuteen. Radonpitoisuuden mittaus suoritetaan lyhyt- tai pitkäaikaisena mittauksena käyttötarkoituksen mukaan. Pitkäaikaisella mittauksella määritetään radonpitoisuuden vuotuinen keskiarvo, kun taas lyhytaikaisella mittauksella selvitetään radonkorjausten toiminnallisia vaikutuksia.
Radonmittalaitteet ovat joko passiivisia tai aktiivisia. Passiiviset mittausmenetelmät perustuvat alfasäteilylle herkkien filmimateriaalien käyttöön (ns. mittauspurkit) ja aktiiviset mittausmenetelmät perustuvat mm. puolijohdeilmaisimiin. Aktiivisella mittalaitteella voidaan tehdä samanaikaisesti lyhyttä ja pitkäaikaista mittausta. Laadukkaimmilla mittalaitteilla voidaan tulostaa kuvaajaa radonpitoisuudesta ajan funktiona. Virallisissa mittauksissa mittalaitteiden tulee olla Säteilyturvakeskuksen (STUK) hyväksymiä.
Radonin mittauspalveluita saa Suomessa mm. Säteilyturvakeskukselta (STUK) ja Suomen radonhallinta Oy:ltä. Säteilyturvakeskukselta (STUK) voi tilata asuintilojen radonpitoisuuden määrittämistä varten mittauspurkkeja. Suomen radonhallinta Oy:ltä voi tilata asuin- ja työtilojen radonpitoisuuden mittaukseen käytettäviä mittauspurkkeja tai asiantuntijoiden kokonaispalveluna mittaukset. Yritykseltä voi tilata myös asiantuntijapalveluita radonkorjausten suunnittelua varten.
Tässä opinnäytetyössä on tutkittu viiden asuinkiinteistön radonpitoisuudet. Mittauskohteisiin kuuluvasta keskeneräisestä rakennuksesta löytyi suurimmat pitoisuudet (1000 Bq/m3). Tässä kohteessa tutkittiin ilmanvaihdon käynnistämisen vaikutusta radonpitoisuuksiin, jonka seurauksena todettiin merkittävä radonpitoisuuden alentuminen (tasolle 200 Bq/m3). Rakennus sijaitsee kallioisessa maaperässä. Toiseksi suurimmat pitoisuusarvot löytyivät kellarillisesta rinnetalosta (320 Bq/m3), joka oli rakennettu sorapitoiseen maaperään. Tässä kohteessa Säteilyturvakeskus (STUK) suositteli harkitsemaan korjaustoimenpiteitä. Loput kohteet oli rakennettu tiiviiseen savimaahan ja radonpitoisuudet pysyttelivät alle 100 Bq/m3 tasolla.
Työpaikkojen sisäilman radonpitoisuus on lain mukaan selvitettävä. Asuintiloissa radonmittaukset perustuvat vapaaehtoisuuteen. Radonpitoisuuden mittaus suoritetaan lyhyt- tai pitkäaikaisena mittauksena käyttötarkoituksen mukaan. Pitkäaikaisella mittauksella määritetään radonpitoisuuden vuotuinen keskiarvo, kun taas lyhytaikaisella mittauksella selvitetään radonkorjausten toiminnallisia vaikutuksia.
Radonmittalaitteet ovat joko passiivisia tai aktiivisia. Passiiviset mittausmenetelmät perustuvat alfasäteilylle herkkien filmimateriaalien käyttöön (ns. mittauspurkit) ja aktiiviset mittausmenetelmät perustuvat mm. puolijohdeilmaisimiin. Aktiivisella mittalaitteella voidaan tehdä samanaikaisesti lyhyttä ja pitkäaikaista mittausta. Laadukkaimmilla mittalaitteilla voidaan tulostaa kuvaajaa radonpitoisuudesta ajan funktiona. Virallisissa mittauksissa mittalaitteiden tulee olla Säteilyturvakeskuksen (STUK) hyväksymiä.
Radonin mittauspalveluita saa Suomessa mm. Säteilyturvakeskukselta (STUK) ja Suomen radonhallinta Oy:ltä. Säteilyturvakeskukselta (STUK) voi tilata asuintilojen radonpitoisuuden määrittämistä varten mittauspurkkeja. Suomen radonhallinta Oy:ltä voi tilata asuin- ja työtilojen radonpitoisuuden mittaukseen käytettäviä mittauspurkkeja tai asiantuntijoiden kokonaispalveluna mittaukset. Yritykseltä voi tilata myös asiantuntijapalveluita radonkorjausten suunnittelua varten.
Tässä opinnäytetyössä on tutkittu viiden asuinkiinteistön radonpitoisuudet. Mittauskohteisiin kuuluvasta keskeneräisestä rakennuksesta löytyi suurimmat pitoisuudet (1000 Bq/m3). Tässä kohteessa tutkittiin ilmanvaihdon käynnistämisen vaikutusta radonpitoisuuksiin, jonka seurauksena todettiin merkittävä radonpitoisuuden alentuminen (tasolle 200 Bq/m3). Rakennus sijaitsee kallioisessa maaperässä. Toiseksi suurimmat pitoisuusarvot löytyivät kellarillisesta rinnetalosta (320 Bq/m3), joka oli rakennettu sorapitoiseen maaperään. Tässä kohteessa Säteilyturvakeskus (STUK) suositteli harkitsemaan korjaustoimenpiteitä. Loput kohteet oli rakennettu tiiviiseen savimaahan ja radonpitoisuudet pysyttelivät alle 100 Bq/m3 tasolla.