Elokuvalliset metaforat käsikirjoittajan työkaluina
Lehtinen, Anne (2014)
Lehtinen, Anne
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052810695
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052810695
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli elokuvallisten metaforien käyttäminen tulkinnallisena työkaluna käsikirjoituksen sisältöä kirjoitettaessa. Tutkimuksen kohteena olivat käsikirjoituksen parenteesit eli toimintakuvaukset sekä se, mitä niihin pitäisi kirjoittaa erityisesti lyhytelokuvakerronnassa. Tutkimus toteutettiin tarkastelemalla elokuvallisten metaforien ilmenemistä erilaisissa lyhytelokuvissa. Tavoitteena oli löytää keinoja kertoa elävältä tuntuvaa tarinaa siitä huolimatta, että käsikirjoitus on näyttelijäohjeista ja kuvailusta karsittu elokuvan tekemiseen tarkoitettu dokumentti.
Elokuvallisten metaforien hahmottamiseen käytettiin elokuvatutkija Trevor Whittockin metafora-tyyppejä, jotka hän esittelee tutkimuksessaan Metaphor and Film (1990). Erityisesti lyhytelokuvalle tyypillisten elokuvallisten metaforien täsmentämiseen käytettiin Saara Cantellin väitöskirjassaan Timantiksi tiivistetty (2011) esittämiä metafora-tyyppejä. Tutkimusmateriaalina toimivat myös lyhytelokuvien käsikirjoittajien haastattelut siitä, miten käsikirjoittajat käytännössä käyttävät elokuvallisia metaforia ja, mitä heidän mielestään käsikirjoituksen tulisi pitää sisällään.
Käsikirjoituksia oli käytettavissä vain kaksi, Virheetön banaani (2014) ja For You and for Me (2013). Virheetön banaani –käsikirjoituksen tekijä kirjoitti yhdessä Riitta Ryhtän kanssa talvella 2014 asiakastyönä Ammatilliselle opettajakorkeakoululle (TAOKK) ja käsikirjoituksen For You and for Me tekijä kirjoitti syksyllä 2013 Nisi Masan ja Euphoria Borealis ry:n yhteistyössä järjestämällä kurssilla. Muut esimerkkeinä käytetyt lyhytelokuvat olivat valmiita elokuvia, joista tekijä ne katsottuaan päätteli, millä keinoin niiden sisältämät elokuvalliset metaforat olisi mahdollista kirjoittaa käsikirjoitukseen.
Tutkittuaan aihetta tekijä huomasi, että elokuvallisia metaforia ja niiden toiminnan ymmärtämistä voidaan käyttää käsikirjoitukseen liittyvien tulkinnallisten ongelmien selvittämiseen myös elokuvaryhmän sisällä. Elokuvallisten metaforien toiminnan ymmärtäminen auttaa sekä käsikirjoittajaa että muuta työryhmää rakentamaan käsikirjoituksesta selkeämmän tarinan, jonka aihe ja sanoma menee yleisölle perille. Käsikirjoituksen merkitysten ymmärtäminen ei vaadi työryhmältä ainoastaan lukemista, vaan myös tulkintaa ja keskustelua käsikirjoituksesta työryhmän sisällä.
Elokuvallisten metaforien hahmottamiseen käytettiin elokuvatutkija Trevor Whittockin metafora-tyyppejä, jotka hän esittelee tutkimuksessaan Metaphor and Film (1990). Erityisesti lyhytelokuvalle tyypillisten elokuvallisten metaforien täsmentämiseen käytettiin Saara Cantellin väitöskirjassaan Timantiksi tiivistetty (2011) esittämiä metafora-tyyppejä. Tutkimusmateriaalina toimivat myös lyhytelokuvien käsikirjoittajien haastattelut siitä, miten käsikirjoittajat käytännössä käyttävät elokuvallisia metaforia ja, mitä heidän mielestään käsikirjoituksen tulisi pitää sisällään.
Käsikirjoituksia oli käytettavissä vain kaksi, Virheetön banaani (2014) ja For You and for Me (2013). Virheetön banaani –käsikirjoituksen tekijä kirjoitti yhdessä Riitta Ryhtän kanssa talvella 2014 asiakastyönä Ammatilliselle opettajakorkeakoululle (TAOKK) ja käsikirjoituksen For You and for Me tekijä kirjoitti syksyllä 2013 Nisi Masan ja Euphoria Borealis ry:n yhteistyössä järjestämällä kurssilla. Muut esimerkkeinä käytetyt lyhytelokuvat olivat valmiita elokuvia, joista tekijä ne katsottuaan päätteli, millä keinoin niiden sisältämät elokuvalliset metaforat olisi mahdollista kirjoittaa käsikirjoitukseen.
Tutkittuaan aihetta tekijä huomasi, että elokuvallisia metaforia ja niiden toiminnan ymmärtämistä voidaan käyttää käsikirjoitukseen liittyvien tulkinnallisten ongelmien selvittämiseen myös elokuvaryhmän sisällä. Elokuvallisten metaforien toiminnan ymmärtäminen auttaa sekä käsikirjoittajaa että muuta työryhmää rakentamaan käsikirjoituksesta selkeämmän tarinan, jonka aihe ja sanoma menee yleisölle perille. Käsikirjoituksen merkitysten ymmärtäminen ei vaadi työryhmältä ainoastaan lukemista, vaan myös tulkintaa ja keskustelua käsikirjoituksesta työryhmän sisällä.