Yhteisöllisyyden edistäminen mielenterveystyössä
Latikka, Mari; Nummi, Iina (2014)
Latikka, Mari
Nummi, Iina
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052810758
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052810758
Tiivistelmä
Tämän opinnäytteen tarkoituksena oli tutkia yhteisöllisyyttä mielenterveystyössä; sitä, miten yhteisöllisyys ilmenee mielenterveystyössä ja millä tavalla työntekijät, asiakkaat ja yhteiskunta voivat tukea ja edistää yhteisöllisyyttä mielenterveystyössä. Lisäksi opinnäytteessä oltiin kiinnostuneita yhteisöllisyyden taustalla vaikuttavista arvoista. Tavoitteena oli kartoittaa mielenterveystyön yhteisöllisyyteen vaikuttavia tekijöitä ja näin koota yhteen keinoja yhteisöllisyyden tukemiseksi.
Yhteisöllisyyttä tarkasteltiin opinnäytteen teoreettisessa osuudessa sosiaalisen pääoman käsitteen kautta. Opinnäytteen teoreettinen viitekehys muodostuu hyvän kehän teoriasta, kuntoutuksen lähtökohdista ja sosiaalista pääomaa koskevista tutkimuksista ja teorioista. Opinnäytettä varten tehtiin kuuden mielenterveysalalla eri yksiköissä toimivan työntekijän teemahaastattelut, joissa kartoitettiin aihetta edellä mainituista työntekijöiden, asiakkaiden, yhteiskunnan ja arvojen teemoista käsin. Haastatteluissa käsiteltiin myös sitä, miten yhteisöllisyys ilmenee, mutta tuloksissa keskitytään enemmän muihin neljään teemaan. Aineiston analyysi toteutettiin teoriaohjaavaa laadullista sisällönanalyysia käyttäen.
Aineistosta nousi esiin yhteisöllisyyden taustalla olevina arvoina ihmisarvo, suvaitsevaisuus, tasavertaisuus, yksilöllisyys, osallisuus ja voimavaralähtöisyys. Työntekijöiden ja asiakkaiden mahdollisuudet vaikuttaa yhteisöllisyyteen liittyivät muiden kunnioittamiseen, työntekijöiden osalta erilaisiin työssä käytettäviin toimintatapoihin ja vastaavasti asiakkaiden osalta näihin toimintoihin osallistumiseen. Lisäksi yhteisöllisyyteen vaikuttavat aineiston mukaan työntekijöiden ammattitaito, heidän keskinäinen ilmapiirinsä sekä työntekijöiden luomat toiminnan rajat ja rakenne. Yhteiskunnan mahdollisuus vaikuttaa yhteisöllisyyteen liittyi kansalaisten vaikutusmahdollisuuksiin erilaisuuden hyväksymisen, yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja aktiivisen mielenterveystyöhön osallistumisen kautta, palvelujen järjestämiseen niiden resursoinnin, tarjoamisen ja sijoittamisen kautta, järjestöihin ja organisaatiotasoon vaikuttamistyön, eri organisaatioiden yhteistyön ja organisaatiotason vaikutuksen kautta sekä mediaan sen asenteisiin vaikuttamisen ja tiedon jakamisen kautta.
Yhteisöllisyyttä tarkasteltiin opinnäytteen teoreettisessa osuudessa sosiaalisen pääoman käsitteen kautta. Opinnäytteen teoreettinen viitekehys muodostuu hyvän kehän teoriasta, kuntoutuksen lähtökohdista ja sosiaalista pääomaa koskevista tutkimuksista ja teorioista. Opinnäytettä varten tehtiin kuuden mielenterveysalalla eri yksiköissä toimivan työntekijän teemahaastattelut, joissa kartoitettiin aihetta edellä mainituista työntekijöiden, asiakkaiden, yhteiskunnan ja arvojen teemoista käsin. Haastatteluissa käsiteltiin myös sitä, miten yhteisöllisyys ilmenee, mutta tuloksissa keskitytään enemmän muihin neljään teemaan. Aineiston analyysi toteutettiin teoriaohjaavaa laadullista sisällönanalyysia käyttäen.
Aineistosta nousi esiin yhteisöllisyyden taustalla olevina arvoina ihmisarvo, suvaitsevaisuus, tasavertaisuus, yksilöllisyys, osallisuus ja voimavaralähtöisyys. Työntekijöiden ja asiakkaiden mahdollisuudet vaikuttaa yhteisöllisyyteen liittyivät muiden kunnioittamiseen, työntekijöiden osalta erilaisiin työssä käytettäviin toimintatapoihin ja vastaavasti asiakkaiden osalta näihin toimintoihin osallistumiseen. Lisäksi yhteisöllisyyteen vaikuttavat aineiston mukaan työntekijöiden ammattitaito, heidän keskinäinen ilmapiirinsä sekä työntekijöiden luomat toiminnan rajat ja rakenne. Yhteiskunnan mahdollisuus vaikuttaa yhteisöllisyyteen liittyi kansalaisten vaikutusmahdollisuuksiin erilaisuuden hyväksymisen, yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja aktiivisen mielenterveystyöhön osallistumisen kautta, palvelujen järjestämiseen niiden resursoinnin, tarjoamisen ja sijoittamisen kautta, järjestöihin ja organisaatiotasoon vaikuttamistyön, eri organisaatioiden yhteistyön ja organisaatiotason vaikutuksen kautta sekä mediaan sen asenteisiin vaikuttamisen ja tiedon jakamisen kautta.