"Lempi lähtee kotiin" - Kotiuttamismalli perusterveydenhuoltoon

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää perusterveydenhuollon vuodeosastoille moniammatillisesti hyödynnettävissä oleva kotiuttamismalli ohjaamaan ikäihmisten esteetöntä ja turvallista kotiutumista. Tavoitteena oli, että tätä kotiuttamismallia hyödyntämällä ikäihmisten selviytyminen kotona parantuisi ja sairaalaan paluut vähenisivät.

Kehittävän työntutkimuksen menetelmällä toteutetussa opinnäytetyössä kohderyhmänä olivat lonkkamurtuman sairastaneet iäkkäät potilaat, joiden kotiutuminen sairaalasta oli syystä tai toisesta pitkittynyt. Pilottiryhmään valikoituneille potilaille suoritettiin vuodeosastolla toimintakykytestejä sekä kotiin tehtiin esteettömyyden selvitys ESKEH-mallia (Ruskovaara 2009) mukaillen. Lisäksi ikäihmisten kotona selviytymisessä olennaisena osana olevalle kotihoidolle suoritettiin pienimuotoinen kysely, jossa selvitettiin kotihoidon työntekijöiden näkemyksiä ikäihmisten kotona selviytymisen ongelmakohdista ja toisaalta sitä tukevista osa-alueista.

Toimintakykytestien, kodin esteettömyyden selvityksen ja kotihoidolle tehdyn kyselyn tulosten perusteella saatiin tietoa ikäihmisten toimintakyvystä sekä kotona selviytymisestä. Näiden tulosten perusteella aloitettiin yhtenevän kotiuttamismallin kehittely, jonka osina ovat fyysiset ja psyykkiset vuodeosastolla toteutettavat toimintakykytestit sekä kodin esteettömyyden selvitys esteettömyydenarviointimenetelmän pohjalta. Tämä kotiuttamismalli voi tulevaisuudessa olla apuväline kaikkien potilasryhmien kotiuttamisen pohjalla lääketieteellisen arvion lisäksi.

Tulevaisuuden haasteena on kehittää kotiuttamismalli sähköiseen muotoon. Tällaista nykyaikaista ja helposti saavutettavaa muotoa voitaisiin käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työskentelyn apuvälineenä niin sairaalassa kuin avoterveydenhuollossakin.

The purpose of this thesis was to develop a deinstitutionalisation model for primary health care wards to be utilized in a multiprofessional manner in offering safe deinstitutionalisation and an accessible home for the elderly. The objective was to utilize this deinstitutionalisation model in such a way that the elderly would cope better than previously at their homes and that there would be a decrease in the number of patients returning to the hospital.

This thesis was conducted by using the developmental work research method and its target group consisted of elderly patients after suffering a hip fracture. Their deinstitutionalisation from the hospital had been prolonged for one reason or another. The patients selected for the pilot group participated in tests relating their ability to function and all homes underwent an analysis of accessibility by utilizing an adaptation of the ESKEH model (Ruskovaara 2009). In addition, a small-scale survey was conducted among the home care professionals as they have an essential role in the coping of the elderly at home. This survey charted the problematic issues and supportive factors in coping at home.

Based on the ability tests, accessibility analysis and home care survey results, new data was collected on the abilities and coping of the elderly at home. On the basis of these results, a development work for a common deinstitutionalisation model was launched, consisting of physical and mental ability tests conducted in the ward as well as accessibility surveys in homes by using the accessibility evaluation method. In future, this deinstitutionalisation model could be used as a tool in deinstitutionalisation of all patient groups in connection with a medical evaluation.

This deinstitutionalisation model could be further developed in order to create an electronic format for it. This modern and easily accessible format could then be used as a tool among the social and health care professionals working in hospitals or in ambulatory care.