Taitolajin rikastuttamat: rytminen voimistelu työelämävalmiuksien rakentajana
Lepistö, Sirja (2014)
Lepistö, Sirja
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052910960
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052910960
Tiivistelmä
Tämän kvalitatiivisen tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia työelämäosaamisen vaatimia työelämävalmiuksia rytminen voimistelu tuottaa urheilijalle. Tutkimuksen tarkoitus on tuoda esiin rytmisen voimistelijan valmiudet hyvänä työntekijänä toimimiseen. Teoriaosa on katsaus huippu-urheiluun, rytmiseen voimisteluun ja voimistelijan uraan, työelämävalmiuksiin sekä työelämäosaamiseen. Laadullinen tutkimus on tehty haastattelemalla kolmea rytmisen voimistelun maajoukkueurheilijaa sekä kahta valmentajaa. Tutkimukseen valitut urheilijat ovat vielä urheilu-urallaan olevia henkilöitä, koska voimistelijan valmiuksien kehittymiseen täytyisi voimakkaammin kiinnittää huomiota jo urheilu-uran aikana. Tutkimusmenetelmänä on käytetty puolistrukturoitua teemahaastattelua ja analyysimenetelmänä sisällönanalyysia.
Tutkimustulokset osoittivat, että rytminen voimistelu tuottaa joukkuelajina useita erilaisia valmiuksia työelämään. Tällaisia työelämän kannalta merkityksellisiä valmiuksia ovat muun muassa hyvä ajankäytön hallinta, tehokkuus, sitoutuminen, pitkäjänteisyys, pettymysten sietäminen, muutoksiin sopeutuminen, kyky tehdä pitkää työpäivää, kyky hallita useita asioita samanaikaisesti, ulkoisesta olemuksesta huolehtiminen, tilannetaju sekä työergonomiset valmiudet.
Haastateltavat katsoivat, että valmiuksien kehittymiseen eniten vaikuttavia tekijöitä ovat valmennusprosessi, valmentajan toiminta, joukkueen kokoonpanon yhdessäoloajan pituus, urheilijan rooli joukkueessa sekä kotoa saatu kasvatus.
Haastatellut urheilijat ja valmentajat kokivat, että heidän on mahdollista hyödyntää urheilu-uran antamia valmiuksia myöhemmin työelämässä. Valmentajat toteuttavat valmiuksia jo tämän hetkisessä työssään. Tutkimustulosten perusteella keskustelua urheilun tuottamista työelämävalmiuksista tulisi jatkossa käydä enemmän jo urheilu-uran aikana, jotta valmiudet olisivat mahdollisimman hyvin hyödynnettävissä urheilu-uran jälkeen.
Tutkimustulokset osoittivat, että rytminen voimistelu tuottaa joukkuelajina useita erilaisia valmiuksia työelämään. Tällaisia työelämän kannalta merkityksellisiä valmiuksia ovat muun muassa hyvä ajankäytön hallinta, tehokkuus, sitoutuminen, pitkäjänteisyys, pettymysten sietäminen, muutoksiin sopeutuminen, kyky tehdä pitkää työpäivää, kyky hallita useita asioita samanaikaisesti, ulkoisesta olemuksesta huolehtiminen, tilannetaju sekä työergonomiset valmiudet.
Haastateltavat katsoivat, että valmiuksien kehittymiseen eniten vaikuttavia tekijöitä ovat valmennusprosessi, valmentajan toiminta, joukkueen kokoonpanon yhdessäoloajan pituus, urheilijan rooli joukkueessa sekä kotoa saatu kasvatus.
Haastatellut urheilijat ja valmentajat kokivat, että heidän on mahdollista hyödyntää urheilu-uran antamia valmiuksia myöhemmin työelämässä. Valmentajat toteuttavat valmiuksia jo tämän hetkisessä työssään. Tutkimustulosten perusteella keskustelua urheilun tuottamista työelämävalmiuksista tulisi jatkossa käydä enemmän jo urheilu-uran aikana, jotta valmiudet olisivat mahdollisimman hyvin hyödynnettävissä urheilu-uran jälkeen.