Euran perusturvan työhyvinvoinnin kehittämisprojektin arviointi

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli arvioida Euran perusturvassa toteutettua työhyvinvoinnin kehittämisprojektia, tuottaa ideoita projektityöskentelyn kehittämiseen ja työhyvinvointisuunnitelman parantamiseen. Opinnäytetyön aihe nousi projektin tarpeista, koska projektiin ei sisältynyt arviointia. Tavoitteena oli saada tietoa siitä, miten projektin tavoitteet saavutettiin, miten projektityöskentely sujui projektin aikana ja minkälaisia kokemuksia projektiryhmällä oli projektityöskentelystä.

Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa käytettiin kvalitatiivisia sekä kvantitatiivisia aineistoja. Arvioinnin aineistot koostuivat olemassa olevista aineistoista. Aineistoa täydennettiin e-lomakekyselyn ja tulevaisuusverstaan avulla. Aineiston jäsentämisessä käytettiin apuna ARVI-työkalupakkia. Olemassa olevia aineistoja olivat työhyvinvoinnin kehittämistyöryhmän muistiot, laaditut työhyvinvointisuunnitelman luonnokset ja valmis työhyvinvointisuunnitelma. Arviointia varten laadittu kyselylomake perustui Tupu Holman laatiman hankkeen pika-itsearviointilomakkeeseen. E-kyselylomakkeessa oli strukturoituja ja avoimia kysymyksiä. Kysely lähetettiin kolmelletoista (n=13) projektiin osallistuneelle asiantuntijalle, joista seitsemän (n=7) vastasi. Aineisto käsiteltiin tilastollisesti Excel- ja Tixel-tietokoneohjelmilla. Tulevaisuusverstas toteutettiin internetin välityksellä gmail-tilin Drive-sovelluksessa, jossa projektiin osallistuneet asiantuntijat kirjasivat projektiin ja työhyvinvointisuunnitelmaan kohdistuvia ongelmia, ideoita ja tarkennettuja kehittämisehdotuksia.

Arvioinnin tuloksista ilmeni, että kirjallista projektisuunnitelmaa ei laadittu ja projektin hallinnassa oli monia puutteita. Projektityöskentelyn koettiin sujuneen hyvin ja ilmapiiri oli ollut hyvä. Työhyvinvointisuunnitelmaa pidettiin epäonnistuneena ja asteikolla neljästä kymmeneen se sai keskiarvon 4,3. Arvioinnista saadun tiedon avulla tehtiin perusteltuja kehittämisehdotuksia. Tavoitteena on, että arvioinnin tuloksia hyödynnetään jatkossa projektityöskentelyn kehittämisessä ja työhyvinvointisuunnitelman parantamisessa.

Projektityöskentelyn jatkotutkimushaasteena voitaisiin tutkia, miten tämä arviointi on kehittänyt projektityöskentelyä ja miten nyt havaitut virheet ja epäkohdat on huomioitu. Työhyvinvointisuunnitelmaa voisivat jatkossa arvioida myös sen käyttäjät ja työntekijät.

The purpose of this thesis was to assess the development project on well-being at work carried out within the field of basic security in Eura. The aim was to acquire knowledge of how the goals were reached, how the project work proceeded and what kind of experiences the project group had of the project work. Another aim was to produce ideas for the development of project work and to improve the plan on well-being at work. The topic came up in the project, since no evaluation was included in the project.

The study was conducted as a case study, where both quantitative and qualitative data were used. The material for assessment consisted of already existing material, which was complemented with an e-inquiry and a future workshop. The existing ma-terial included the memos made by the development group, the drafts for the plan on well-being at work and the finished plan for well-being at work. The questionnaire designed for the assessment was based on a quick self-assessment form made by Tupu Holma. The e-form included both structured and open questions.

The questionnaire was sent to thirteen participants of the project and seven of them completed the questionnaire. The material was analysed statistically by using the Ex-cel and Tixel programmes. The future workshop was carried out in the Drive applica-tion of gmail on the Internet. The participants recorded problems, ideas and detailed development suggestions related to the project and the plan on well-being at work. The assessment results show that there was no written plan for the project and there were a lot of deficiencies in the management of the project. However, the partici-pants thought that the project work had proceeded well and the atmosphere was good. The plan for well-being at work was not considered successful and on the scale from four to ten it was given on average 4.3. Well-argued development suggestions were given on the basis of the evaluation and the aim is to make use of the results of the assessment in the development of project work in the future and in improving the plan for well-being at work.

Future research questions could include, e.g. how assessment has helped to develop project work and how the detected mistakes and deficiencies have been taken into account. The plan for well-being at work could also be evaluated by its users and workers.