Nollatyösopimukset työsopimustyyppinä : Erityistarkastelussa työaikaehdon sitovuus osapuolten välillä
Pulkkinen, Jenni (2014)
Pulkkinen, Jenni
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052810766
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052810766
Tiivistelmä
Suomessa oli vuonna 2012 noin 23.000 tarvittaessa työhön kutsuttavaa työntekijää. Monella heistä oli ns. nollatyösopimus, mikä tarkoittaa, että työntekijä on sitoutunut tekemään työtä työnantajan tarpeiden mukaan. Työnantajalla ei siis ole lähtökohtaisesti velvollisuutta tarjota työtä lainkaan.
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää epätyypillisiin työsuhteisiin keskeisesti liittyvät käsitteet nollatyösopimus ja tarvittaessa työhön kutsuttava työntekijä sekä arvioida tämän tyyppisissä työsuhteissa sovitun työaikaehdon sitovuutta sopimussuhteen osapuolten välillä. Työn tavoitteena on lisäksi selvittää, minkälainen työsopimustyyppi nollatyösopimus on yleisesti.
Työlainsäädännössä ei ole erityisiä nollatyösopimuksia koskevia säännöksiä, ja siten olen pyrkinyt selvittämään asiaa yleisten säännösten avulla. Myöskään oikeuskirjallisuudessa ei juurikaan ole käsitelty nollatyösopimuksia, mutta joissakin teoksissa tarvittaessa työhön kutsuttavia työntekijöitä on kuitenkin sivuttu pintapuolisesti. Lisäksi oikeuskäytäntö nollatyösopimuksien ja tarvittaessa työhön kutsuttavien työntekijöiden osalta on vähäistä. Työn yksi keskeisimpiä lähteitä on työ- ja elinkeinoministeriön nollatyösopimuksia käsittelevä työoikeudellinen selvitys. Tämän lisäksi opinnäytetyötä varten on haastateltu sekä työntekijäpuolen että työnantajapuolen asiantuntijoita ja työntekijöitä sekä työnantajaedustajaa.
Yhteenvetona voi todeta, että nollatyösopimusten osalta kyseessä voi olla joko toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen työsuhde. Työsuhde voi olla myös sekamuotoinen eli se voi sisältää piirteitä kummastakin edellä mainitusta työsopimustyypistä. Työnantajan lisätyön tarjoamisvelvollisuus ja työntekijän suostuminen lisätyöhön liittyy keskeisesti työsopimuksessa väljästi sovitun työaikaehdon sitovuuden arviointiin osapuolten välillä. Nollatyösopimuksissa sovitun työaikaehdon sitovuuden arvioinnissa on tärkeä huomioida myös se, onko työntekijän tekemä työaika ehtinyt vakiintua jollekin tietylle tasolle. Työaikaehdon sitovuuden ja työsuhteen jatkuvuuden arviointi perustuu nollatyösopimuksella työskentelevien ja tarvittaessa työhön kutsuttavien työntekijöiden osalta kuitenkin aina tosiasiallisesti työsuhteessa vallinneisiin olosuhteisiin, ja siten jokainen tapaus on arvioitava erikseen.
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää epätyypillisiin työsuhteisiin keskeisesti liittyvät käsitteet nollatyösopimus ja tarvittaessa työhön kutsuttava työntekijä sekä arvioida tämän tyyppisissä työsuhteissa sovitun työaikaehdon sitovuutta sopimussuhteen osapuolten välillä. Työn tavoitteena on lisäksi selvittää, minkälainen työsopimustyyppi nollatyösopimus on yleisesti.
Työlainsäädännössä ei ole erityisiä nollatyösopimuksia koskevia säännöksiä, ja siten olen pyrkinyt selvittämään asiaa yleisten säännösten avulla. Myöskään oikeuskirjallisuudessa ei juurikaan ole käsitelty nollatyösopimuksia, mutta joissakin teoksissa tarvittaessa työhön kutsuttavia työntekijöitä on kuitenkin sivuttu pintapuolisesti. Lisäksi oikeuskäytäntö nollatyösopimuksien ja tarvittaessa työhön kutsuttavien työntekijöiden osalta on vähäistä. Työn yksi keskeisimpiä lähteitä on työ- ja elinkeinoministeriön nollatyösopimuksia käsittelevä työoikeudellinen selvitys. Tämän lisäksi opinnäytetyötä varten on haastateltu sekä työntekijäpuolen että työnantajapuolen asiantuntijoita ja työntekijöitä sekä työnantajaedustajaa.
Yhteenvetona voi todeta, että nollatyösopimusten osalta kyseessä voi olla joko toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen työsuhde. Työsuhde voi olla myös sekamuotoinen eli se voi sisältää piirteitä kummastakin edellä mainitusta työsopimustyypistä. Työnantajan lisätyön tarjoamisvelvollisuus ja työntekijän suostuminen lisätyöhön liittyy keskeisesti työsopimuksessa väljästi sovitun työaikaehdon sitovuuden arviointiin osapuolten välillä. Nollatyösopimuksissa sovitun työaikaehdon sitovuuden arvioinnissa on tärkeä huomioida myös se, onko työntekijän tekemä työaika ehtinyt vakiintua jollekin tietylle tasolle. Työaikaehdon sitovuuden ja työsuhteen jatkuvuuden arviointi perustuu nollatyösopimuksella työskentelevien ja tarvittaessa työhön kutsuttavien työntekijöiden osalta kuitenkin aina tosiasiallisesti työsuhteessa vallinneisiin olosuhteisiin, ja siten jokainen tapaus on arvioitava erikseen.