Työnohjaus tukena muutoksessa
Kulonen, Mervi (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022091320106
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022091320106
Tiivistelmä
Työnohjausta on perinteisesti käytetty paljon sosiaali- ja terveysaloilla, sekä kirkon ja kriisityötä tekevien työntekijöiden työssäjaksamisen ja henkilökohtaisen kehittymisen välineenä. Sitä voitaisiin kuitenkin hyödyntää laajemmin mm. liiketoiminnan kehittämissä. Työnohjauksen hyöty liiketoiminnan kehittämisessä on laaja-alainen, joten opinnäytetyön tutkimuksen kohteeksi rajautui liike-elämän muutostilanteet ja niissä hyödynnetyt työnohjaukset. Työn tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä työnohjauksen merkityksestä liike- elämän muutostilanteissa.
Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen tutkimus ja perustui liike-elämän muutostilanteissa työnohjausta tehneiden työnohjaajien haastatteluihin. Haastattelukysymykset oli suunniteltu etukäteen ja ne ohjasivat haastattelijan ja haastateltavan välistä dialogista keskustelua. Näiden keskustelujen avulla haettiin vastausta siihen, millaisissa muutoksissa työnohjausta on käytetty ja millaisia vaikutuksia työnohjauksella on näissä muutoksissa ollut. Litteroitu tekstiaineisto tiivistettiin luettelomaiseksi ja tutkimuskysymyksien vastausten haastattelukohtaisiksi tekstikokonaisuuksiksi. Haastattelujen edetessä aineisto pilkkoontui ja jäsentyi ns. teemakortistoksi eli työnohjauksessa esiin tulleita ilmiöitä teemoiteltiin pohjautuen tutkimuksessa käytettyihin tunneilmaston, dialogin ja oppivan organisaation teorioihin. Tutkimusaineiston analysoinnilla haettiin vahvistusta teoreettisen viitekehyksen käsitteiden ja muutoksen onnistumisen välisestä yhteydestä.
Muutostilanteet, työnohjauksen mukaantulo ja työnohjausprosessin luonne vaihtelivat tapauskohtaisesti. Yhteisenä piirteenä haastateltujen kertomuksissa oli se, että työnohjaus oli luonut turvallisen ilmapiirin ja kehittänyt vuorovaikutusta dialogisempaan suuntaan. Lisääntynyt ymmärrys muutoksesta ja sen tarpeellisuudesta oli auttanut muutokseen sopeutumisessa ja suhtautumisessa. Tuntemusten työstäminen ja niistä ylipääseminen oli antanut energiaa uuden oppimiselle. Tutkimuksen teoreettisiksi viitekehyksiksi valikoituneet käsitteet aito dialogi ja positiivinen tunneilmasto osoittautuivat tutkimuksen tuloksissa keskeisiksi ja merkittävästi muutosvoimaa lisääviksi tekijöiksi. Ne osoittautuivat myös edellytyksiksi työyhteisön yhdessä oppimiselle, joka taas on välttämätöntä muutoksien läpiviemisen onnistumisessa. Juuri näihin seikkoihin liike-elämän muutostilanteissa olisi keskityttävä ja tutkimuksen perusteella niitä olisi työnohjauksen avulla mahdollista kehittää. Parantamalla tunneilmastoa ja kehittämällä vuorovaikutusta dialogisemmaksi sekä rakenteita dialogisuutta tukevaksi yritys tulee muutosvoimaisemmaksi eikä sen tarvitse keskittyä tietyistä muutoksista selviämiseen. Liike-elämän työnohjauksissa on kaikilla keskusteluilla aina oltava kytkös organisaation perustehtävään ja strategisiin tavoitteisiin. Work supervision has traditionally been used in social and healthcare sectors as well as amongst the church and crisis workers as part of the coping with work and for individual development purposes. The idea of the thesis was driven by the desire to use work supervision as a tool for business development. The thesis was limited to investigate how work supervision has been utilized in changing business situations. The purpose of the work was to provide more understanding of the importance of work supervision in situations of business-life change.
The research was carried out as a qualitative research work in which supervisors who provided supervision in situations of business change were interviewed. Half-structured thematic interviews were used as the research material collection method. They formed dialogue discussions on the topics to be addressed. These discussions sought an answers to in what type of changes in work supervision have been used and what has been the impact of work supervision on these changes. The research material was analyzed using abductive reasoning. It sought to confirm the assumption that the concepts of the theoretical frame of reference are related to the success of the changes.
Situations of change, the involvement of work supervision and the nature of the work supervision process varied from case to case. Work supervision had created a safe atmosphere and improved interactions. Increased understanding of change and its necessity had helped employees adapt to and respond to the change. Working on and overcoming emotions had given them the energy to learn new. The concepts of genuine dialogue and a positive emotional climate, which were selected as theoretical frameworks for the study, proved to be factors significantly increasing the power of change in the results of the study. They also proved to be prerequisites for learning together in the work community, which is essential for the success of the change. It is precisely these issues that should be addressed in companies' change situations and could be developed through work supervision.
Instead of coping with change, companies should develop their entire operations to be more empowered through change, which will be achieved by improving the emotional climate and developing dialogic interaction and structures that support dialogue. When providing guidance in business, the supervisor must ensure that all discussions are always linked to the organization’s core mission and strategic goals.
Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen tutkimus ja perustui liike-elämän muutostilanteissa työnohjausta tehneiden työnohjaajien haastatteluihin. Haastattelukysymykset oli suunniteltu etukäteen ja ne ohjasivat haastattelijan ja haastateltavan välistä dialogista keskustelua. Näiden keskustelujen avulla haettiin vastausta siihen, millaisissa muutoksissa työnohjausta on käytetty ja millaisia vaikutuksia työnohjauksella on näissä muutoksissa ollut. Litteroitu tekstiaineisto tiivistettiin luettelomaiseksi ja tutkimuskysymyksien vastausten haastattelukohtaisiksi tekstikokonaisuuksiksi. Haastattelujen edetessä aineisto pilkkoontui ja jäsentyi ns. teemakortistoksi eli työnohjauksessa esiin tulleita ilmiöitä teemoiteltiin pohjautuen tutkimuksessa käytettyihin tunneilmaston, dialogin ja oppivan organisaation teorioihin. Tutkimusaineiston analysoinnilla haettiin vahvistusta teoreettisen viitekehyksen käsitteiden ja muutoksen onnistumisen välisestä yhteydestä.
Muutostilanteet, työnohjauksen mukaantulo ja työnohjausprosessin luonne vaihtelivat tapauskohtaisesti. Yhteisenä piirteenä haastateltujen kertomuksissa oli se, että työnohjaus oli luonut turvallisen ilmapiirin ja kehittänyt vuorovaikutusta dialogisempaan suuntaan. Lisääntynyt ymmärrys muutoksesta ja sen tarpeellisuudesta oli auttanut muutokseen sopeutumisessa ja suhtautumisessa. Tuntemusten työstäminen ja niistä ylipääseminen oli antanut energiaa uuden oppimiselle. Tutkimuksen teoreettisiksi viitekehyksiksi valikoituneet käsitteet aito dialogi ja positiivinen tunneilmasto osoittautuivat tutkimuksen tuloksissa keskeisiksi ja merkittävästi muutosvoimaa lisääviksi tekijöiksi. Ne osoittautuivat myös edellytyksiksi työyhteisön yhdessä oppimiselle, joka taas on välttämätöntä muutoksien läpiviemisen onnistumisessa. Juuri näihin seikkoihin liike-elämän muutostilanteissa olisi keskityttävä ja tutkimuksen perusteella niitä olisi työnohjauksen avulla mahdollista kehittää. Parantamalla tunneilmastoa ja kehittämällä vuorovaikutusta dialogisemmaksi sekä rakenteita dialogisuutta tukevaksi yritys tulee muutosvoimaisemmaksi eikä sen tarvitse keskittyä tietyistä muutoksista selviämiseen. Liike-elämän työnohjauksissa on kaikilla keskusteluilla aina oltava kytkös organisaation perustehtävään ja strategisiin tavoitteisiin.
The research was carried out as a qualitative research work in which supervisors who provided supervision in situations of business change were interviewed. Half-structured thematic interviews were used as the research material collection method. They formed dialogue discussions on the topics to be addressed. These discussions sought an answers to in what type of changes in work supervision have been used and what has been the impact of work supervision on these changes. The research material was analyzed using abductive reasoning. It sought to confirm the assumption that the concepts of the theoretical frame of reference are related to the success of the changes.
Situations of change, the involvement of work supervision and the nature of the work supervision process varied from case to case. Work supervision had created a safe atmosphere and improved interactions. Increased understanding of change and its necessity had helped employees adapt to and respond to the change. Working on and overcoming emotions had given them the energy to learn new. The concepts of genuine dialogue and a positive emotional climate, which were selected as theoretical frameworks for the study, proved to be factors significantly increasing the power of change in the results of the study. They also proved to be prerequisites for learning together in the work community, which is essential for the success of the change. It is precisely these issues that should be addressed in companies' change situations and could be developed through work supervision.
Instead of coping with change, companies should develop their entire operations to be more empowered through change, which will be achieved by improving the emotional climate and developing dialogic interaction and structures that support dialogue. When providing guidance in business, the supervisor must ensure that all discussions are always linked to the organization’s core mission and strategic goals.