Musiikillisen jännitteen ja lihasaktivaation välinen yhteys Brahmsin rapsodiassa op.79 nro 1
Huomo, Riku; Hytönen, Anna; Häkkinen, Riina (2014)
Huomo, Riku
Hytönen, Anna
Häkkinen, Riina
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014053010994
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014053010994
Tiivistelmä
Päätimme tutkia eri koulutusohjelmien opiskelijoina musiikillisen jännitteen ja lihasaktivaation välistä yhteyttä. Meillä oli mahdollisuus hyödyntää TAMK:n musiikin koulutusohjelman käytössä olevaa pianolaboratoriota, joka tarjosi hyvät puitteet tutkimuksellemme, ja siksi pystyimme tutkimaan pianonsoittoa, lihasaktivaatiota ja musiikillista jännitettä useasta eri näkökulmasta. Tämä myös mahdollisti moniammatillisen yhteistyömme.
Opinnäytetyömme tavoitteena oli löytää tekijöitä, joilla voisi edistää pianistien työhyvinvointia, ehkäistä työkyvyttömyyttä ja siten pidentää työuria. Tarkoituksena oli selvittää valitsemiemme musiikillisen jännitteen parametrien (harmonia, dynamiikka ja melodiset ääriviivat) ja pianistien yläraajojen sekä yläselän lihasten lihasaktivaation välistä yhteyttä pianonsoiton aikana. Tutkimusongelmanamme oli selvittää, miten lihasaktivaatio on yhteydessä Brahmsin rapsodian (op. 79 nro 1) musiikillisen jännitteen edellä mainittuihin kolmeen parametriin. Tutkimme myös oliko soittajien välillä eroa soittoon tarvittavan lihasaktivaation määrässä ja mistä mahdolliset soittajien väliset erot lihasaktivaation määrässä johtuivat.
Tutkimukseemme osallistuneet kaksi pianistia pitivät harjoituspäiväkirjaa valitun teoksen harjoittelusta, ja heidän esitietojaan selvitimme kyselylomakkeella. Tässä yhteydessä heille toteutimme myös ryhtitarkastukset sekä liikkuvuus- ja puristusvoimamittaukset. Hyödynsimme musiikillisen jännitteen ja lihasaktivaation tutkimisessa EMG-mittauslaitteistoa ja pianolaboratorion äänitys- sekä kuvataltiointimahdollisuuksia. Käytimme pianolaboratoriossa olevaa Yamaha Disklavier -soitinta, jolla pystyimme tutkimaan myös kosketusnopeutta.
Opinnäytetyössämme pianistien lihasaktivaation mallissa ja soittotavoissa oli yhteisiä piirteitä, mutta myös eroja. Musiikillinen jännite näyttäisi olevan yhteydessä lihasaktiviteettiin selvimmin teoksen dynamiikan osalta. Pianistien välisiä EMG-tulosten eroja selittävät parhaiten heidän eriävä tapansa käyttää vartaloaan ja yläraajojaan. Opinnäytetyömme ei varsinaisesti tuottanut täysin uutta tietoa, mutta vahvisti käsityksiämme musiikillisen jännitteen ja lihasaktivaation välisestä yhteydestä. Jotta aiheesta voitaisiin tehdä yleistettävissä olevia johtopäätöksiä, olisi syytä toteuttaa lisää tämän tapaisia tutkimuksia suuremmalla otannalla.
Opinnäytetyömme tavoitteena oli löytää tekijöitä, joilla voisi edistää pianistien työhyvinvointia, ehkäistä työkyvyttömyyttä ja siten pidentää työuria. Tarkoituksena oli selvittää valitsemiemme musiikillisen jännitteen parametrien (harmonia, dynamiikka ja melodiset ääriviivat) ja pianistien yläraajojen sekä yläselän lihasten lihasaktivaation välistä yhteyttä pianonsoiton aikana. Tutkimusongelmanamme oli selvittää, miten lihasaktivaatio on yhteydessä Brahmsin rapsodian (op. 79 nro 1) musiikillisen jännitteen edellä mainittuihin kolmeen parametriin. Tutkimme myös oliko soittajien välillä eroa soittoon tarvittavan lihasaktivaation määrässä ja mistä mahdolliset soittajien väliset erot lihasaktivaation määrässä johtuivat.
Tutkimukseemme osallistuneet kaksi pianistia pitivät harjoituspäiväkirjaa valitun teoksen harjoittelusta, ja heidän esitietojaan selvitimme kyselylomakkeella. Tässä yhteydessä heille toteutimme myös ryhtitarkastukset sekä liikkuvuus- ja puristusvoimamittaukset. Hyödynsimme musiikillisen jännitteen ja lihasaktivaation tutkimisessa EMG-mittauslaitteistoa ja pianolaboratorion äänitys- sekä kuvataltiointimahdollisuuksia. Käytimme pianolaboratoriossa olevaa Yamaha Disklavier -soitinta, jolla pystyimme tutkimaan myös kosketusnopeutta.
Opinnäytetyössämme pianistien lihasaktivaation mallissa ja soittotavoissa oli yhteisiä piirteitä, mutta myös eroja. Musiikillinen jännite näyttäisi olevan yhteydessä lihasaktiviteettiin selvimmin teoksen dynamiikan osalta. Pianistien välisiä EMG-tulosten eroja selittävät parhaiten heidän eriävä tapansa käyttää vartaloaan ja yläraajojaan. Opinnäytetyömme ei varsinaisesti tuottanut täysin uutta tietoa, mutta vahvisti käsityksiämme musiikillisen jännitteen ja lihasaktivaation välisestä yhteydestä. Jotta aiheesta voitaisiin tehdä yleistettävissä olevia johtopäätöksiä, olisi syytä toteuttaa lisää tämän tapaisia tutkimuksia suuremmalla otannalla.