Ohjaaminen lastenosastolla hoitotyöntekijöiden kokemana – Esimerkkinä lapsimurtumapotilas
Räsänen, Jasmin (2014)
Räsänen, Jasmin
Hämeen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014053011044
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014053011044
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa erään eteläsuomalaisen sairaalan lastenosaston hoitotyöntekijöiden kokemuksia lapsimurtumapotilaiden ja heidän vanhempiensa jatkohoidon ohjaamisesta. Tavoitteena oli selvittää, millaista on hoitotyöntekijöiden mielestä hyvä ohjaus. Lisäksi tavoitteena oli kartoittaa ohjauksen toteutuminen osastolla tällä hetkellä sekä mitä ohjauksen mahdolliset kehittämistarpeet.
Tässä opinnäytetyössä ohjaus rajautui koskemaan lapsimurtumapotilaan jatkohoidon ohjausta. Myös vanhempien ohjaaminen otettiin huomioon, sillä lapsipotilaiden vanhemmat ovat lastenhoitotyössä merkittävässä asemassa eikä heitä voi ohittaa. Tämän opinnäytetyön kohdeosastolla on käytössä nimenomaan lapsipotilaille suunnatut kirjalliset ohjeet sekä ylä- että alaraajamurtumista. Yksi tavoite olikin selvittää, miten hoitajat hyödyntävät näitä kirjallisia ohjeita ohjatessaan lapsimurtumapotilaita ja heidän vanhempiaan.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin teemahaastattelulla. Opinnäytetyön kohderyhmään kuului yhdeksän lastenosaston hoitotyöntekijää, joista osa oli sairaanhoitajia ja osa lastenhoitajia. Haastatteluista saatu aineisto litteroitiin ja analysoitiin sekä teoria- että aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tulosten perusteella hoitajat kokevat ohjauksen olevan tällä hetkellä pääsääntöisesti hyvää ja sen toteutuvan hyvin samanlaisena, kuin millaiseksi he määrittelivät hyvän ohjauksen. Murtumapotilaan ohjauksessa käydään läpi murtumapotilaan hoidon tärkeät sisältöalueet, joista erityisesti kipsihoito korostui ohjauksessa. Kehittämistarpeita ohjauksessa on tulosten mukaan hoitotyöntekijöiden omien ohjaustaitojen kehittämisessä sekä ohjauskäytäntöjen yhtenäistämisessä. Jatkotutkimusehdotukseksi nousi tulosten mukaan aiheen lähestyminen lapsipotilaiden ja vanhempien näkökulmasta sekä hoitotyöntekijöiden ja lääkärien välisen yhteistyön tutkiminen.
Tässä opinnäytetyössä ohjaus rajautui koskemaan lapsimurtumapotilaan jatkohoidon ohjausta. Myös vanhempien ohjaaminen otettiin huomioon, sillä lapsipotilaiden vanhemmat ovat lastenhoitotyössä merkittävässä asemassa eikä heitä voi ohittaa. Tämän opinnäytetyön kohdeosastolla on käytössä nimenomaan lapsipotilaille suunnatut kirjalliset ohjeet sekä ylä- että alaraajamurtumista. Yksi tavoite olikin selvittää, miten hoitajat hyödyntävät näitä kirjallisia ohjeita ohjatessaan lapsimurtumapotilaita ja heidän vanhempiaan.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin teemahaastattelulla. Opinnäytetyön kohderyhmään kuului yhdeksän lastenosaston hoitotyöntekijää, joista osa oli sairaanhoitajia ja osa lastenhoitajia. Haastatteluista saatu aineisto litteroitiin ja analysoitiin sekä teoria- että aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tulosten perusteella hoitajat kokevat ohjauksen olevan tällä hetkellä pääsääntöisesti hyvää ja sen toteutuvan hyvin samanlaisena, kuin millaiseksi he määrittelivät hyvän ohjauksen. Murtumapotilaan ohjauksessa käydään läpi murtumapotilaan hoidon tärkeät sisältöalueet, joista erityisesti kipsihoito korostui ohjauksessa. Kehittämistarpeita ohjauksessa on tulosten mukaan hoitotyöntekijöiden omien ohjaustaitojen kehittämisessä sekä ohjauskäytäntöjen yhtenäistämisessä. Jatkotutkimusehdotukseksi nousi tulosten mukaan aiheen lähestyminen lapsipotilaiden ja vanhempien näkökulmasta sekä hoitotyöntekijöiden ja lääkärien välisen yhteistyön tutkiminen.