Kuhmon kaupungin johdon raportoinnin kehittäminen
Seppänen, Sirpa (2014)
Seppänen, Sirpa
Hämeen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052810794
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052810794
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli etsiä keinoja Kuhmon kaupungin johdon raportoinnin uudistamiseksi. Lisäksi työssä tutkittiin millaisia strategiaan liittyviä mittareita julkishallinnossa on käytössä ja mittareiden soveltuvuutta Kuhmon kaupungille mittaristoa uudistettaessa.
Työn teoriaosuudessa käsiteltiin johdon raportoinnin merkitystä, tehtäviä ja sisältöä strategisen raportoinnin näkökulmasta. Teorian avulla löydettiin tietoa johdon raportteihin sisällytettävistä asiakokonaisuuksista. Lisäksi perehdyttiin strategisiin näkökulmiin ja hyvän mittariston kriteereihin. Tutkimuksen empiirisessä osassa perehdyttiin keväällä 2013 internetissä julkaistuihin asukasluvultaan Suomen kymmenen suurimman kaupungin talousraportteihin ja strategia-asiakirjoihin. Strategiaan liittyen toteutettiin teemahaastattelu, jossa haastateltiin Kuhmon kaupungin talousjohtajaa.
Opinnäytetyön tutkimuksen tuloksena laadittiin ehdotus Kuhmon kaupungin neljännesvuosiraportin rungoksi. Tutkimuksen tulokset strategiseen raportointiin sisällytettävistä asiakokonaisuuksista ovat soveltaen hyödynnettävissä missä tahansa kunnassa. Tutkimuksessa mukana olleiden kuntien raportit sisälsivät pääpiirteittäin Lauslahden ja Suomen Kuntaliiton teoriamallin mukaisia tietoja. Lisäksi tutkimustuloksista voidaan todeta, että kuntien strategioissa käyttämät näkökulmat ja mittaristot eivät juuri poikkea toisistaan. Kuntien valitsemat näkökulmat eivät noudattele Määtän ja Ojalan teoriamallin mukaista ryhmittelyä. Mittaristoa kehitettäessä tulisi huomioida oman kunnan erityispiirteet ja vahvuudet ja ottaa muilta kunnilta mallia vain vertailutietojen osalta.
Työn teoriaosuudessa käsiteltiin johdon raportoinnin merkitystä, tehtäviä ja sisältöä strategisen raportoinnin näkökulmasta. Teorian avulla löydettiin tietoa johdon raportteihin sisällytettävistä asiakokonaisuuksista. Lisäksi perehdyttiin strategisiin näkökulmiin ja hyvän mittariston kriteereihin. Tutkimuksen empiirisessä osassa perehdyttiin keväällä 2013 internetissä julkaistuihin asukasluvultaan Suomen kymmenen suurimman kaupungin talousraportteihin ja strategia-asiakirjoihin. Strategiaan liittyen toteutettiin teemahaastattelu, jossa haastateltiin Kuhmon kaupungin talousjohtajaa.
Opinnäytetyön tutkimuksen tuloksena laadittiin ehdotus Kuhmon kaupungin neljännesvuosiraportin rungoksi. Tutkimuksen tulokset strategiseen raportointiin sisällytettävistä asiakokonaisuuksista ovat soveltaen hyödynnettävissä missä tahansa kunnassa. Tutkimuksessa mukana olleiden kuntien raportit sisälsivät pääpiirteittäin Lauslahden ja Suomen Kuntaliiton teoriamallin mukaisia tietoja. Lisäksi tutkimustuloksista voidaan todeta, että kuntien strategioissa käyttämät näkökulmat ja mittaristot eivät juuri poikkea toisistaan. Kuntien valitsemat näkökulmat eivät noudattele Määtän ja Ojalan teoriamallin mukaista ryhmittelyä. Mittaristoa kehitettäessä tulisi huomioida oman kunnan erityispiirteet ja vahvuudet ja ottaa muilta kunnilta mallia vain vertailutietojen osalta.