"Sitä saa enemmän mitä antaa. Se on se, mikä kantaa eteenpäin" : Tutkimus vapaaehtoisina toimivien omaisten motiiveista

Abstract

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää, Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry:n vapaaehtoistoimijoina toimivien omaisten vapaaehtoistoiminnan motiiveja. Lähestyimme aihetta kolmen tutkimuskysymyksen kautta: mitä on olla vapaaehtoistoimijana omassa tukiyhdistyksessä, mistä motivaatio vapaaehtoistoiminnalle syntyy sekä, miten se pysyy yllä. Opinnäytetyömme oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelemalla kuutta Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry:n vapaaehtoistoimijana toimivaa omaista. Aineiston analyysitapana käytimme sisällönanalyysin luokittelun ja teemoittelun lisäksi Anne Birgitta Yeungin kehittämää vapaaehtoismotivaation timanttimallia ja motiivaatioteemojen luetteloa, jotka on kehitetty nimenomaan vapaaehtoisten motivaatioiden tutkimista ja tarkastelua varten. Lisäksi käytimme analyysissä apuna Hannu Sorrin määrittelemiä vapaaehtoistyyppejä: kriisikeskeinen, tilannekeskeinen ja kehityskeskeinen. Tutkimuksessa kävi ilmi, että vapaaehtoisena toimiminen antoi vapaaehtoiselle omaiselle enemmän kuin mitä hän itse pystyi antamaan. Vapaaehtoisena toimiminen tuki omaisena oloa ja antoi näkökulmaa omiin ongelmiin. Tärkein motiivi vapaaehtoistoimijaksi ryhtymiselle oli ensikohtaaminen yhdistyksessä ja kuulluksi tulemisen tunne. Vapaaehtoisuus ei häirinnyt omaisena oloa edellyttäen, että omassa elämässä oli päässyt kriisivaiheen yli. Vapaaehtoisuuden tärkeimmät motiivit olivat halu auttaa, toiminnan palkitsevuus, sosiaaliset kontaktit, uuden oppiminen ja elämän sisällön paraneminen. Tieto omaisten vapaaehtoistoiminnan motiiveista auttaa yhdistystä huomioimaan vapaaehtoisten tarpeet ja intressit sekä järjestämään mielekästä toimintaa ja kehittämään vapaaehtoiskoulutusohjelmia.

The purpose of our research was to study the motives of volunteer workers at Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry (The Family Association Promoting Mental Health in Tampere), a support organization for relatives of people with mental illnesses. We approached this theme with three different study questions: What is it like to be a volunteer in a support organization? Where do volunteers derive their motivation? How do volunteers keep motivated? This was a qualitative research project. The data was collected through theme interviews of six volunteers who were also relatives of mentally ill people and members of the Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry. The data was analyzed through content analysis using the motivation themes and the Octagon Model of Volunteer Motivation developed by Anne Birgitta Yeung. We also used descriptions of volunteer types (crisis-, situation- and development-oriented) as developed by Hannu Sorri for background. The results of this study showed that the volunteers felt that they benefited more than they gave. It helped them in their role as a relative of a mentally ill person. It gave them a new perspective to their own problems. The most important motives for becoming a volunteer was their experiences during their first encounter with the organization, with the support they received and with a sense that they felt that they were being heard. Being a volunteer did not interfere with their role as a relative as long as they had overcome their own crisis situations. The most important motives for volunteering were the desire to help, the rewards, the social contacts, new learning and the improvement of the quality of their own lives. Understanding the motives of volunteers can help organizations to address the needs and interests of their volunteers, to organize activities and to develop training programs.