Hissikorin punnituksen mittaustarkkuuden analysointi
Alanoja, Ahti (2014)
Alanoja, Ahti
Hämeen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014053111211
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014053111211
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tehtiin KONE Oyj:n Hyvinkään toimipisteen, hissikorikomponenttitehtaalle. Tarkoituksena oli saada selville, onko nykyinen punnitusprosessi toimiva ja kuinka paljon KONEen hissikorien punnitustulokset käytännössä vaihtelevat. Hissikorien massa on kriittinen tekijä hissien toiminnan kannalla, sillä korin liikkuminen hissikuilussa perustuu pitkälti kitkaan vetopyörän ja köysien välillä.
Työn teoriaperustaksi perehdyttiin hieman Six Sigmaan ja Gage R&R -menetelmään sekä yleisesti mittausepävarmuuteen liittyvään teoriaan. Li-säksi oma kokemus hissiteknologiasta, mittausepävarmuustesteistä sekä kokeneempien työntekijöiden ja kollegoiden tietotaito auttoivat työn suorituksessa.
Hissikorinpunnitukseen perehtymisen aikana syntyi samalla ohje oikeaoppiseen punnitukseen. Ohjeen avulla hissikorien punnituksesta saatiin luotua entistä vähemmän virhemahdollisuuksia ja tulkinnanvaraa sisältävä kokonaisuus. Kokonaisvaltainen harmonisointi prosessille helpotti punnitukseen perehdyttämistä, sillä yleisimmissä punnitustapahtumissa on ainoastaan yhdenlainen punnitustapa, joka on hyvin yksityiskohtaisesti kuvattu. Lisäksi alihankkijoille räätälöity ohje lisää tulevaisuudessa entisestään tulosten luotettavuutta ja vähentää mahdollisia virhelähteitä.
Suoritettujen testipunnitusten perusteella pystyi toteamaan, että punnitustapahtuman aikana punnitsijasta ja mittalaitteesta johtuvat virheet ovat hyvin pieniä suurimassa osassa tapauksia. Kuitenkin testien aikana löytyi yksi ongelmallinen punnitustapaus, joka koetteli KONEen omia laatuvaatimuksia ja toleranssirajoja.
Punnitusprosessin tarkkuuden kasvattamiseen on muutamia eri vaihtoehtoja. Yksi vaihtoehto on tehdä punnituksen osalta yhteistyötä alihankkijoiden kanssa ja parantaa heidän punnitusprosessiaan. Toinen vaihtoehto on suorittaa kaikki punnitukset komponentti kerrallaan, jolloin toki työmäärä kasvaa, mutta punnitusten tarkkuus olisi huippuluokkaa.
Työn teoriaperustaksi perehdyttiin hieman Six Sigmaan ja Gage R&R -menetelmään sekä yleisesti mittausepävarmuuteen liittyvään teoriaan. Li-säksi oma kokemus hissiteknologiasta, mittausepävarmuustesteistä sekä kokeneempien työntekijöiden ja kollegoiden tietotaito auttoivat työn suorituksessa.
Hissikorinpunnitukseen perehtymisen aikana syntyi samalla ohje oikeaoppiseen punnitukseen. Ohjeen avulla hissikorien punnituksesta saatiin luotua entistä vähemmän virhemahdollisuuksia ja tulkinnanvaraa sisältävä kokonaisuus. Kokonaisvaltainen harmonisointi prosessille helpotti punnitukseen perehdyttämistä, sillä yleisimmissä punnitustapahtumissa on ainoastaan yhdenlainen punnitustapa, joka on hyvin yksityiskohtaisesti kuvattu. Lisäksi alihankkijoille räätälöity ohje lisää tulevaisuudessa entisestään tulosten luotettavuutta ja vähentää mahdollisia virhelähteitä.
Suoritettujen testipunnitusten perusteella pystyi toteamaan, että punnitustapahtuman aikana punnitsijasta ja mittalaitteesta johtuvat virheet ovat hyvin pieniä suurimassa osassa tapauksia. Kuitenkin testien aikana löytyi yksi ongelmallinen punnitustapaus, joka koetteli KONEen omia laatuvaatimuksia ja toleranssirajoja.
Punnitusprosessin tarkkuuden kasvattamiseen on muutamia eri vaihtoehtoja. Yksi vaihtoehto on tehdä punnituksen osalta yhteistyötä alihankkijoiden kanssa ja parantaa heidän punnitusprosessiaan. Toinen vaihtoehto on suorittaa kaikki punnitukset komponentti kerrallaan, jolloin toki työmäärä kasvaa, mutta punnitusten tarkkuus olisi huippuluokkaa.