Itseohjautuva tiimi sosiaali- ja terveysalalla: Integroiva kirjallisuuskatsaus. Kehittämisehdotukset yhteisöohjautuvuuden lisäämiseksi.

Abstract

Itseohjautuvuus on ollut paljon esillä työelämää koskevissa keskusteluissa, mutta yksilön itseohjautuvuuden sijaan monissa työyhteisöissä tarvitaankin enemmän yhteisöohjautuvuutta, jossa keskiöön nousevat itseohjautuvat tiimit. Yhteisöohjautuvuuteen liittyvien työskentelytapojen ja osaamisen ennustetaan tulevaisuudessa korostuvan työelämän ennakoimattomuuden lisääntyessä. Yhteisöohjautuvuus soveltuu perinteisempiinkin organisaatiorakenteisiin, ja sitä on alettu suosia sosiaali- ja terveysalalla lisääntyvissä määrin.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä kehittämisehdotuksia yhteisöohjautuvuuden eli tiimitason itseohjautuvuuden lisäämiseksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa sosiaali- ja terveysalan itseohjautuvista tiimeistä ja yhteisöohjautuvuudesta sekä tukea Espoon sairaalan toiminnan ja henkilöstön osaamisen kehittämistä.

Kehittämisehdotusten laatimista varten toteutettiin integroiva kirjallisuuskatsaus, jolla haettiin tietoa itseohjautuvista sosiaali- ja terveysalan tiimeistä. Aineiston haut tehtiin Emerald Premier-, PubMed-, Science Direct- ja Sage Journal -tietokantoihin sekä Xamkin kirjaston Kaakkurin ulkomaisten artikkelien haun avulla. Katsaukseen valikoitui 13 kansainvälistä vertaisarvioitua artikkelia, jotka analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Kirjallisuuskatsauksen avulla tunnistettiin sosiaali- ja terveysalan itseohjautuvan tiimin ominaispiirteitä, jotka on hyvä ymmärtää, kun halutaan lisätä yhteisöohjautuvuutta organisaatiossa. Lisäksi tunnistettiin useita organisaatio-, tiimi- ja yksilötason tekijöitä, jotka tukevat tai heikentävät tiimin itseohjautuvuutta.

Kirjallisuuskatsauksen tulosten ja toimeksiantajan kanssa käydyn keskustelun pohjalta sekä hyödyntäen opinnäytetyön teoriaa muodostettiin kehittämisehdotukset yhteisöohjautuvuuden lisäämiseksi. Yhteisöohjautuvuuden lisääminen ehdotetaan aloitettavan organisaatiossa maltillisesti. Kehittämisehdotuksiksi muodostuivat johtoryhmän tahtotilan selvittäminen, kehittämistyöryhmän muodostaminen, viestinnän kehittäminen yhteisöohjautuvuutta paremmin tukevaksi, ymmärryksen lisääminen yhteisöohjautuvuudesta, nykytilan selvittäminen opinnäytetyön avulla, yhteisöohjautuvuuden pilotointi 1–2 tiimissä kokeilujen kautta ja reflektointikyvyn vahvistaminen kaikilla organisaation tasoilla. Opinnäytetyön avulla saatu ja tuotettu tieto on hyödynnettävissä Espoon sairaalan toiminnan ja henkilöstön osaamisen kehittämisessä.