Nepsy-nuorten kokemukset ryhmätoiminnasta vaativan erityisen tuen koulussa
Martikainen, Anu (2022)
Martikainen, Anu
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022091520197
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022091520197
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tilaajana toimi vaativan erityisen tuen koulu, jonka nimeä ei
tuoda esiin tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden yksityisyyden suojan
vuoksi. Tutkimukseen osallistui neljä vapaaehtoista yläkouluikäistä nuorta,
joilla on neuropsykiatrisia haasteita.
Tämä opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Aineiston analysoinnissa käytettiin sisältöanalyysia, jota ohjasi tutkimusaineisto sekä
teoria. Haastattelut toteutettiin keväällä 2022.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää ryhmätoiminnan sekä siinä tapahtuvan
toiminnanohjauksen merkitystä nuorille, joilla on neuropsykiatrisen häiriön tuomia haasteita. Ryhmätoiminta hyödyntää yhdessä tekemistä sekä monipuolisia toiminnallisia menetelmiä. Koulussa nuorten osallisuutta, sosiaalista vuorovaikutusta, hyvinvointia sekä omia vahvuuksia voidaan tukea ja vahvistaa erilaisilla toiminnoilla. Haastatteluilla haluttiin selvittää nuorten kokemuksia edellä mainituista asioista koulussa. Opinnäytetyöstä saatuja tuloksia voidaan käyttää hyödyksi koulun ryhmätoiminnan ja ryhmätoiminnan toiminnanohjauksen toteuttamisessa.
Opinnäytetyössä nousi esille, että ryhmätoiminnalla ja toiminnanohjauksella
on merkitystä nuorten koulunkäynnille. Ryhmätoiminnan koettiin olevan osa
koulupäivän kulkua, joka toteutui erilaisin menetelmin oppiaineiden ympärillä.
Ryhmätoimintaa koettiin tapahtuvan useissa erilaisissa oppituntien tilanteissa
koulussa. Ryhmätoiminnassa yksilölliset vahvuudet pääsivät esiin, jolloin osallisuus sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa mahdollistui koulussa ja antoi tukea myös kouluympäristön ulkopuolelle. Toiminnanvetäjän läsnäolo ja hänen
antamansa ohjaus koettiin tukena, kun ryhmätoimintaa ja toiminnanohjausta
toteutettiin. Osallisuus vahvistui ryhmätoiminnassa, kun omia taitoja voitiin
tuoda esille. Yksilölliset roolit tulivat esille vahvuuksien kautta, sekä osallisuus
sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa mahdollistui koulussa. Onnistumisen kokemukset auttoivat toimintaan sitoutumisessa ja siinä mukana olemisessa.
Nuoret kokivat, että neuropsykiatristen haasteiden oireilua ymmärrettiin paremmin toiminnassa, kun ympäristö ja siinä olevat ihmiset olivat tuttuja. Saadut tutkimustulokset osoittivat samankaltaisuutta aiempien tutkimusten teorioiden kanssa.
Asiasanat: ryhmätoiminta, ryhmäytyminen, toiminnanohjaus, neuropsykiatrinen häiriö, sosiaalinen vuorovaikutus
tuoda esiin tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden yksityisyyden suojan
vuoksi. Tutkimukseen osallistui neljä vapaaehtoista yläkouluikäistä nuorta,
joilla on neuropsykiatrisia haasteita.
Tämä opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Aineiston analysoinnissa käytettiin sisältöanalyysia, jota ohjasi tutkimusaineisto sekä
teoria. Haastattelut toteutettiin keväällä 2022.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää ryhmätoiminnan sekä siinä tapahtuvan
toiminnanohjauksen merkitystä nuorille, joilla on neuropsykiatrisen häiriön tuomia haasteita. Ryhmätoiminta hyödyntää yhdessä tekemistä sekä monipuolisia toiminnallisia menetelmiä. Koulussa nuorten osallisuutta, sosiaalista vuorovaikutusta, hyvinvointia sekä omia vahvuuksia voidaan tukea ja vahvistaa erilaisilla toiminnoilla. Haastatteluilla haluttiin selvittää nuorten kokemuksia edellä mainituista asioista koulussa. Opinnäytetyöstä saatuja tuloksia voidaan käyttää hyödyksi koulun ryhmätoiminnan ja ryhmätoiminnan toiminnanohjauksen toteuttamisessa.
Opinnäytetyössä nousi esille, että ryhmätoiminnalla ja toiminnanohjauksella
on merkitystä nuorten koulunkäynnille. Ryhmätoiminnan koettiin olevan osa
koulupäivän kulkua, joka toteutui erilaisin menetelmin oppiaineiden ympärillä.
Ryhmätoimintaa koettiin tapahtuvan useissa erilaisissa oppituntien tilanteissa
koulussa. Ryhmätoiminnassa yksilölliset vahvuudet pääsivät esiin, jolloin osallisuus sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa mahdollistui koulussa ja antoi tukea myös kouluympäristön ulkopuolelle. Toiminnanvetäjän läsnäolo ja hänen
antamansa ohjaus koettiin tukena, kun ryhmätoimintaa ja toiminnanohjausta
toteutettiin. Osallisuus vahvistui ryhmätoiminnassa, kun omia taitoja voitiin
tuoda esille. Yksilölliset roolit tulivat esille vahvuuksien kautta, sekä osallisuus
sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa mahdollistui koulussa. Onnistumisen kokemukset auttoivat toimintaan sitoutumisessa ja siinä mukana olemisessa.
Nuoret kokivat, että neuropsykiatristen haasteiden oireilua ymmärrettiin paremmin toiminnassa, kun ympäristö ja siinä olevat ihmiset olivat tuttuja. Saadut tutkimustulokset osoittivat samankaltaisuutta aiempien tutkimusten teorioiden kanssa.
Asiasanat: ryhmätoiminta, ryhmäytyminen, toiminnanohjaus, neuropsykiatrinen häiriö, sosiaalinen vuorovaikutus