Immigrants’ right to employment as security guards in Finland's private security sector

Abstract

Opinnäytetyössä tarkastellaan esteitä, joita maahanmuutto- ja ulkomaalaistaustaiset henkilöt kohtaavat turvallisuusalan opinnoissa ja työnhaussa sekä vartijan työssä yksityisellä turvallisuusalalla Suomessa. Tavoitteena on tarjota hyödyllistä tietoa kaikille alan toimijoille ja tukea toimenpiteitä, jotka varmistavat ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden ja vartijoiden oikeudet ja yhtäläiset mahdollisuudet työllistyä alalla.

Laadullisen tutkimuksen tieto kerättiin haastattelemalla poliisin lupaviranomaisia, ammattitutkintoa opiskelevia opiskelijoita, turvallisuusyritysten henkilöstöpäälliköitä, ulkomaalaistaustaisia vartijoita sekä turvallisuusalan ammattiliittoa. Dataa tarkasteltiin työmarkkinoiden esteitä käsittelevien teoreettisten mallien sekä Suomen työmarkkinoihin, rotuun ja etniseen taustaan liittyvän viimeaikaisen tutkimuksen puitteissa.

Opiskelijoiden ja yritysten mukaan merkittävin este ammatillisten opintojen aikana ja työhaastatteluvaiheessa on puutteellinen suomen kielen taito. Työnantajien haastatteluissa nousi esiin pyrkimys tasa-arvoiseen rekrytointiin, ulkomaalaistaustaisten työnteki jöiden vahva motivaatio ja valmius suorittaa erilaisia tehtäviä verrattuna valikoivempiin kantasuomalaisiin työntekijöihin. Vartijoiden haastatteluissa ilmeni, että monet ovat kohdanneet työpaikalla vihamielisyyttä joidenkin kantasuomalaisten työkolleegojen taholta, mutta eivät ole raportoineet tapauksista. Ammattiliitto kertoi kasvavasta maahan muuttajataustaisten jäsenten määrästä, mutta ei näyttänyt olevan tietoinen työpaikoilla tapahtuvan tahallisen syrjinnän yleisyydestä.

Tuloksista tehtiin johtopäätöksiä. Ensiksi, tilastollista syrjintää ei voi arvioida tai mitata vartijoiden lupamenettelyssä, koska näiden tilastojen kerääminen nähdään laittomana etnisenä profilointina. Toiseksi, Helsingin kaupungin ja turvallisuusyrityksen pilotoima intensiivinen yhdistelmä suomen kielen opetusta ja turvallisuuskoulutusta tarjoaa työllistymismallin opiskelijoille, joilla on puutteellinen suomen kielen taito. Kolmanneksi, isot turvallisuusyritykset näyttävät rekrytoivan enemmän ulkomaalaistaustaisia vartijoita kuin koskaan, mutta heikko johtaminen, työpaikkakulttuuri ja pelko valituksen seurauksista ja sallii rasismin ja syrjinnän joillakin työpaikoilla. Neljänneksi, yritysjohdon ja jokaisen esimiehen tulee tarjota tukea ja turvallisia valituskanavia ulkomaalaistaustaisille työntekijöille sekä toimia johdonmukaisesti syrjiviä henkilöitä kohtaan. Myös ammattiliitolla voisi olla aktiivinen rooli prosessissa, joka vahvistaa sen jäsenten yhdenvertaisuutta ja parantaa yritysten suorituskykyä monimuotoisuus- ja osallisuuskysymyksissä

This qualitative thesis examines the barriers faced by immigrants and people with a foreign background during their security guard studies, job search and working life in Finland's private security sector. The objective of the thesis is to offer useful information for the actors in the sector in support of measures that ensure the legal rights and equal employment opportunities of students and security guards with a foreign background.

The data were collected through interviews with the police licensing authorities, students studying for the vocational qualification, human resources managers of major private security companies, security guards with a foreign background, and the trade union representing the employees in the security sector. The responses were examined in the context of theoretical models on labor market barriers and recent research on race and ethnicity in Finland's labor market.

According to the students and companies, the most significant barrier at the vocational studies and job interview stage was the issue of language proficiency. The interviews with employers highlighted their aim for a fair recruitment process and appreciation of the motivation and readiness of the employees with a foreign background to perform different tasks, compared to more selective native Finnish employees. The interviews with the security guards revealed that they have frequently experienced hostility from some native Finnish work colleagues at the workplace but have not reported these cases. The union reported an increasing number of members with an immigrant background but was not aware of the frequency of cases involving deliberate workplace discrimination.

Conclusions are drawn from these findings. Firstly, it is not possible to estimate or measure statistical discrimination in the security guard licensing process because collecting these statistics is seen as illegal ethnic profiling. Secondly, a program by City of Helsinki and a security company combining intensive language learning and vocational training offers an employment model for students with insufficient Finnish language skills. Thirdly, the major security companies seem to be recruiting more security guards with a foreign background than ever, but weak leadership, workplace culture, and fear of the consequences in making a complaint allow racism and discrimination to continue in some workplaces. Fourthly, there is a need for company management and all supervisors to provide support and offer safe grievance channels to minority employees and to take consistent action against those who discriminate. The trade union could potentially also play a more active role in a process that strengthens the rights of its members and improves the performance of the companies on diversity and inclusion issues.