Motivaatiotekijät projektipäälliköiden kokemina suunnittelualalla
Kanniainen, Panu (2022)
Kanniainen, Panu
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022092020310
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022092020310
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantajayritys Huld Oy kävi läpi laajan organisaatiouudistuksen keväällä 2021. Suunnittelualalla toimivan yrityksen liiketoimintaa pyrittiin kehittämään suuntaan, jossa asiakkaille voidaan tarjota entistä laajempia projektikokonaisuuksia yksittäisten asiantuntijatöiden rinnalla. Muutoksen myötä asiakasprojekteille haluttiin tarjota myös projektipäälliköiden suoriutumisen osalta parhaat onnistumisen edellytykset. Koska tutkimukset ovat osoittaneet työntekijän motivaation olevan työn laadun, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kannalta keskeinen vaikutin, pidettiin motivaatiotekijöiden ymmärtämistä yrityksen omien projektipäälliköiden osalta tärkeänä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaiset motivaatiotekijät projektipäälliköiden keskuudessa koettiin tärkeiksi, ja miten ihmisten erilaiset taustatekijät olivat niihin yhteydessä. Tutkimusaineisto kerättiin verkossa toteutetun kyselyn avulla. Kyselyn tulokset siirrettiin tilasto-ohjelmaan ja analysoitiin määrällisin tutkimusmenetelmin, jolloin hyödynnettiin useita eri tilastoanalyysejä. Työn tarkoituksen mukaisesti tärkeimmät havainnot koostettiin visuaalisen infograafin muotoon, jonka avulla tutkimuksessa kerättyä tietoa päästään jakamaan toimeksiantajayrityksessä, ja tätä kautta tuetaan projektipäälliköiden motivointia.
Tutkimuksessa projektipäälliköiden motivaation kannalta tärkeimmäksi ulottuvuudeksi nousi ihmisten välinen vuorovaikutus. Projektipäällikön työn ollessa merkittäviltä osin eri sidosryhmien kanssa kommunikointia, on hyvä vuorovaikutusilmapiiri yhteistyön kannalta olennaista niin projektitiimin kuin asiakkaankin kanssa. Sen sijaan työstä saatavaa korvausta ei pidetty motivaation kannalta erityisen oleellisena asiana, joskin sen painoarvo hieman kasvoi projektinhallintatyön osuuden lisääntyessä. Jatkossa kannattaisi pyrkiä selvittämään, minkälaisilla palkitsemismalleilla olisi motivaation kannalta edullisia vaikutuksia.
Tulokset myös osoittivat samojen asioiden olevan tärkeitä sekä miehille että naisille, eikä projektipäällikön osaamisaluekaan vaikuttanut motivaatiotekijöiden painotuksiin. Motivointia voidaan siis näiltä osin toteuttaa yrityksessä samoista lähtökohdista. Eroa havaittiin henkilökohtaisten kehittymismahdollisuuksien osalta: Nuoremmat ja vähemmän työkokemusta omaavat projektipäälliköt pitivät asiaa motivaationsa kannalta tärkeämpänä kuin jo kokeneemmat projektipäälliköt. Työuransa alkuvaiheessa oleville projektipäälliköille onkin tärkeää tarjota kehittymismahdollisuuksia erilaisten koulutusten ja vaihtelevien projektien parissa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaiset motivaatiotekijät projektipäälliköiden keskuudessa koettiin tärkeiksi, ja miten ihmisten erilaiset taustatekijät olivat niihin yhteydessä. Tutkimusaineisto kerättiin verkossa toteutetun kyselyn avulla. Kyselyn tulokset siirrettiin tilasto-ohjelmaan ja analysoitiin määrällisin tutkimusmenetelmin, jolloin hyödynnettiin useita eri tilastoanalyysejä. Työn tarkoituksen mukaisesti tärkeimmät havainnot koostettiin visuaalisen infograafin muotoon, jonka avulla tutkimuksessa kerättyä tietoa päästään jakamaan toimeksiantajayrityksessä, ja tätä kautta tuetaan projektipäälliköiden motivointia.
Tutkimuksessa projektipäälliköiden motivaation kannalta tärkeimmäksi ulottuvuudeksi nousi ihmisten välinen vuorovaikutus. Projektipäällikön työn ollessa merkittäviltä osin eri sidosryhmien kanssa kommunikointia, on hyvä vuorovaikutusilmapiiri yhteistyön kannalta olennaista niin projektitiimin kuin asiakkaankin kanssa. Sen sijaan työstä saatavaa korvausta ei pidetty motivaation kannalta erityisen oleellisena asiana, joskin sen painoarvo hieman kasvoi projektinhallintatyön osuuden lisääntyessä. Jatkossa kannattaisi pyrkiä selvittämään, minkälaisilla palkitsemismalleilla olisi motivaation kannalta edullisia vaikutuksia.
Tulokset myös osoittivat samojen asioiden olevan tärkeitä sekä miehille että naisille, eikä projektipäällikön osaamisaluekaan vaikuttanut motivaatiotekijöiden painotuksiin. Motivointia voidaan siis näiltä osin toteuttaa yrityksessä samoista lähtökohdista. Eroa havaittiin henkilökohtaisten kehittymismahdollisuuksien osalta: Nuoremmat ja vähemmän työkokemusta omaavat projektipäälliköt pitivät asiaa motivaationsa kannalta tärkeämpänä kuin jo kokeneemmat projektipäälliköt. Työuransa alkuvaiheessa oleville projektipäälliköille onkin tärkeää tarjota kehittymismahdollisuuksia erilaisten koulutusten ja vaihtelevien projektien parissa.