Lyhyt- ja korttikoulutuspalveluiden laajentaminen verkko-oppimisympäristöön
Yli-Hyövälti, Elise (2022)
Yli-Hyövälti, Elise
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022092320405
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022092320405
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantajana oli koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijapalveluita tarjoava yritys. Aihe sai alkunsa pitkään jatkuneen koronaviruspandemian aiheuttamista muutoksista lähikoulutuspäivien kysynnässä. Työn tavoitteena oli perehtyä verkkopalveluiden ja verkkokoulutusten suunnitteluun toimeksiantajayrityksen näkökulmasta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa toimintasuunnitelma, jonka avulla yritys voi edistää tulevaisuuden kasvu- ja kehitystavoitteitaan.
Tutkimuksella oli kaksi tutkimuskohdetta: yrityksen kouluttajat ja potentiaaliset asiakkaat. Kouluttajatutkimuksella selvitettiin koulutusten mahdollisuuksia verkkokoulutuksina ja miten kouluttajat kokevat etäkoulutuksiin siirtymisen. Tarkemman tarkastelun kohteeksi valikoitui kolme korttikoulutusta, joissa ajateltiin olevan potentiaalia etäkoulutuksiksi. Asiakastutkimuksella selvitettiin, millaisia tarpeita ja odotuksia yrityksen potentiaalisilla asiakkailla on verkkokoulutuspalveluiden suhteen. Tutkimusongelmaksi muodostui: millainen on hyvä verkkokoulutus asiakkaan ja kouluttajan mielestä sekä millaista tukea kouluttajat kaipaavat verkkokoulutusten toteuttamisessa? Opinnäytetyössä hyödynnettiin monimenetelmäistä tutkimusstrategiaa, jossa aineistonhankinta toteutettiin verkkokyselyinä ja teemahaastatteluina.
Tutkimustulosten perusteella korttikoulutusten digitalisoinnissa ei nähty varsinaisia esteitä, mutta koulutuskriteerit asettivat tiettyjä haasteita. Vastauksista selvisi, että kouluttajien verkkopedagogista osaamista voitaisiin vahvistaa koulutuksilla, sillä kaikilla kouluttajilla ei ollut kokemusta verkkokoulutuksista. Asiakaskyselyn ja kouluttajahaastattelun tulokset vahvistivat, että hyvä verkkokoulutus muodostuu asiantuntevasti rakennetuista ja työelämään soveltuvista koulutussisällöistä. Lisäksi havaittiin, että enemmistö asiakkaista piti verkkokursseja hieman kiinnostavampina kuin webinaareja. Tutkimustulosten ja teorian pohjalta toimeksiantajalle laadittiin toimintasuunnitelma, josta yritys saisi konkreettista tietoa lyhyt- ja korttikoulutusten digitalisointiin sekä verkkopalveluiden kehittämiseen. Etäkoulutus vaatisi onnistuakseen erilaisia menetelmiä ja työkaluja, joten toiminnallisena tuotoksena syntyi verkkokoulutusten tarkistuslista sekä lista digityökaluista, joita kouluttajat voisivat hyödyntää verkkokoulutusten suunnittelussa.
Tutkimuksella oli kaksi tutkimuskohdetta: yrityksen kouluttajat ja potentiaaliset asiakkaat. Kouluttajatutkimuksella selvitettiin koulutusten mahdollisuuksia verkkokoulutuksina ja miten kouluttajat kokevat etäkoulutuksiin siirtymisen. Tarkemman tarkastelun kohteeksi valikoitui kolme korttikoulutusta, joissa ajateltiin olevan potentiaalia etäkoulutuksiksi. Asiakastutkimuksella selvitettiin, millaisia tarpeita ja odotuksia yrityksen potentiaalisilla asiakkailla on verkkokoulutuspalveluiden suhteen. Tutkimusongelmaksi muodostui: millainen on hyvä verkkokoulutus asiakkaan ja kouluttajan mielestä sekä millaista tukea kouluttajat kaipaavat verkkokoulutusten toteuttamisessa? Opinnäytetyössä hyödynnettiin monimenetelmäistä tutkimusstrategiaa, jossa aineistonhankinta toteutettiin verkkokyselyinä ja teemahaastatteluina.
Tutkimustulosten perusteella korttikoulutusten digitalisoinnissa ei nähty varsinaisia esteitä, mutta koulutuskriteerit asettivat tiettyjä haasteita. Vastauksista selvisi, että kouluttajien verkkopedagogista osaamista voitaisiin vahvistaa koulutuksilla, sillä kaikilla kouluttajilla ei ollut kokemusta verkkokoulutuksista. Asiakaskyselyn ja kouluttajahaastattelun tulokset vahvistivat, että hyvä verkkokoulutus muodostuu asiantuntevasti rakennetuista ja työelämään soveltuvista koulutussisällöistä. Lisäksi havaittiin, että enemmistö asiakkaista piti verkkokursseja hieman kiinnostavampina kuin webinaareja. Tutkimustulosten ja teorian pohjalta toimeksiantajalle laadittiin toimintasuunnitelma, josta yritys saisi konkreettista tietoa lyhyt- ja korttikoulutusten digitalisointiin sekä verkkopalveluiden kehittämiseen. Etäkoulutus vaatisi onnistuakseen erilaisia menetelmiä ja työkaluja, joten toiminnallisena tuotoksena syntyi verkkokoulutusten tarkistuslista sekä lista digityökaluista, joita kouluttajat voisivat hyödyntää verkkokoulutusten suunnittelussa.
