"Opastava tuki olisi hyvä terveyden hoidossa" : Toiveita ja odotuksia ikäneuvolan perustamiseen
Puukilainen, Anne-Maria (2014)
Puukilainen, Anne-Maria
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060211429
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060211429
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksen oli kartoittaa yli 65 – vuotiaiden Petäjäveden asukkaiden toiveita ja odotuksia ikäneuvolan perustamisen suhteen sekä saada tietoa ikäneuvolan sisältötarpeista, jotka vastaisivat heidän tarpeitaan terveyden edistämisen osalta. Tutkimusaineistona oli kaikki Petäjäveden yli 65 – vuotiaat, joista satunnaisotannalla valittiin 300:n otanta. Heille lähetettiin kyselylomake, joka analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin SPSS -tilasto-ohjelmalla.
Vanhuspalvelulaki, terveyden edistämisen laatusuositukset ja kansalliset terveysohjelmat olivat tässä tutkimuksessa ikäneuvolatyön suunnittelun lähtökohtana. Ne painottavat ikäihmisten omaa vaikuttamismahdollisuutta palveluihin, ennaltaehkäisevää toimintaa terveyden edistämiseksi, toimintakyvyn ylläpitämistä ja mahdollisimman pitkään kotona asumisen tukemista sekä terveyden edistämisen näkökulmaa kunnallisessa päätöksenteossa.
Tutkimuksessa nousi keskeisiksi tuloksiksi säännöllisten terveystarkastusten ja muistihoitajan vastaanoton tarpeellisuus sekä yli 85 – vuotiaiden tarve liikuntapalvelujen lisäämiseen. Terveyden kannalta ongelmallisimpana koettiin toimintakyvyn laskun ongelmallisuus, arjen sujuvuuden ja avun saamisen vaikeus sekä miesten kokemus parisuhteen ja seksuaalisuuden ongelmallisuudesta. Vastaajien koettu terveydentila oli 70 %:n mielestä melko hyvä tai keskitasoinen. Huonoksi terveytensä kokevat eivät aio osallistua ikäneuvolan palveluihin. Lisäpalveluja halusi 80 % vastaajista ja ikäneuvola sopisi tällaiseksi lisäpalveluksi. Voimavaralähtöisyys oli vastaajien mielestä ikäneuvolatyön painopistealue. Ennaltaehkäisevä työ ja voimavaralähtöinen lähestymistapa sopivat hyvin yhteen lainsäädännön, laatusuositusten ja terveysohjelmien sisältötavoitteiden kanssa ja ikäneuvolatoiminta voisi hyvin vastata näihin tarpeisiin Petäjävedellä.
Lisätutkimusaiheena koetun terveydentilan tarkempi selvittäminen antaisi tietoa, millainen tuki nostaisi sen mahdollisimman hyvälle tasolle. Myös voimaantumisen tutkiminen olisi mielenkiintoista ja kustannustehokasta, koska voimaantunut yksilö säästää henkilökunnan voimavaroja ja resursseja huolehtimalla mahdollisimman pitkälle itse omasta terveydestään.
Vanhuspalvelulaki, terveyden edistämisen laatusuositukset ja kansalliset terveysohjelmat olivat tässä tutkimuksessa ikäneuvolatyön suunnittelun lähtökohtana. Ne painottavat ikäihmisten omaa vaikuttamismahdollisuutta palveluihin, ennaltaehkäisevää toimintaa terveyden edistämiseksi, toimintakyvyn ylläpitämistä ja mahdollisimman pitkään kotona asumisen tukemista sekä terveyden edistämisen näkökulmaa kunnallisessa päätöksenteossa.
Tutkimuksessa nousi keskeisiksi tuloksiksi säännöllisten terveystarkastusten ja muistihoitajan vastaanoton tarpeellisuus sekä yli 85 – vuotiaiden tarve liikuntapalvelujen lisäämiseen. Terveyden kannalta ongelmallisimpana koettiin toimintakyvyn laskun ongelmallisuus, arjen sujuvuuden ja avun saamisen vaikeus sekä miesten kokemus parisuhteen ja seksuaalisuuden ongelmallisuudesta. Vastaajien koettu terveydentila oli 70 %:n mielestä melko hyvä tai keskitasoinen. Huonoksi terveytensä kokevat eivät aio osallistua ikäneuvolan palveluihin. Lisäpalveluja halusi 80 % vastaajista ja ikäneuvola sopisi tällaiseksi lisäpalveluksi. Voimavaralähtöisyys oli vastaajien mielestä ikäneuvolatyön painopistealue. Ennaltaehkäisevä työ ja voimavaralähtöinen lähestymistapa sopivat hyvin yhteen lainsäädännön, laatusuositusten ja terveysohjelmien sisältötavoitteiden kanssa ja ikäneuvolatoiminta voisi hyvin vastata näihin tarpeisiin Petäjävedellä.
Lisätutkimusaiheena koetun terveydentilan tarkempi selvittäminen antaisi tietoa, millainen tuki nostaisi sen mahdollisimman hyvälle tasolle. Myös voimaantumisen tutkiminen olisi mielenkiintoista ja kustannustehokasta, koska voimaantunut yksilö säästää henkilökunnan voimavaroja ja resursseja huolehtimalla mahdollisimman pitkälle itse omasta terveydestään.