Ymmärryksen kautta yhteisöllisyyteen – näkemyksiä empatiasta ja sen merkittävyydestä osana etävuorovaikutusta

Abstract

Tämän ylemmän ammattikorkeakoulun tutkimuspainotteisen opinnäytetyön ja siihen liittyvän laadullisen tutkimuksen tavoitteena ja tarkoituksena oli tarkastella empatiaan liitettyjä käsityksiä organisatorisessa kontekstissa. Millaisena empatian merkitys nähdään osana etävuorovaikutusta ja millaiseksi sen vaikuttavuus koetaan sosiaalisen läheisyyden sekä läsnäolon kokemuksen vahvistamisessa.

Tutkimuksessa hyödynnettiin fenomenologista lähestymistapaa ja aineistonkeruumenetelmänä hyödynnettiin yksilöteemahaastatteluja. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin dialogista tematisointia. Teoreettinen viitekehys käsitteli empatiaa, sen ilmenemistä osana vuorovaikutusta sekä empatian merkittävyyttä osana johtajuutta.

Tutkimustuloksista nousi esiin empatian keskeinen merkitys syvemmän yhteyden ja ymmärryksen muodostamisessa. Ihmiskeskeisen inhimillisen toiminnan nähtiin vahvistavan motivaatiota, itseohjautuvuutta sekä näin toiminnan tuloksellisuutta. Ajankäyttöön ja vuorovaikutustyyleihin ja -tapoihin liittyvien erojen nähtiin vaikuttavan heikentävästi empatian välittymiseen sekä läsnäolon kokemuksen muodostumiseen. Lopputulos tarjoaa näkökulmia etävuorovaikutuksen sekä esihenkilötyön vaikuttavuuden arviointiin ja kehittämiseen.

The aim of this thesis and related research was to examine the concepts associated with empathy in an organizational context. Here I explored how is the importance of empathy seen as part of remote interaction and how effective is it perceived to be in strengthening the experience of social closeness and presence.

In this study, a phenomenological approach was used, and the empirical material were collected using by theme interviews. The interviews were analyzed using dialogical thematic analysis method. The theoretical frame of reference dealt with empathy, its role as part of the interaction and the importance of empathy as part of leadership.

The results revealed the central importance of empathy in forming a deeper connection and understanding. An empathetic approach was associated with strengthening trust, psychological safety, and emotional commitment. People-centered human activity was seen to strengthen motivation, self-directionality and thus the effectiveness of the operational activity. Differences related to the time use, interaction styles and ways were seen to have a weakening effect on the transmission of empathy and the formation of the experience of presence. The results offer perspectives for evaluating and developing the effectiveness of remote interaction and leadership.