Nainen työelämässä : työn ja perheen yhteensovittaminen
Lähde, Marianne (2007)
Lähde, Marianne
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2007
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200810043430
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200810043430
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia naisen asemaa työelämässä, naisten koulutusrakennetta ja urakehitystä sekä työn ja perheen yhteensovittamista. Lisäksi selvitettiin naisyrittäjyyttä ja äitijohtajuutta sekä tasa-arvoa työelämässä ja perheen sisällä. Suomalaiset naiset ovat tehneet suurimmaksi osaksi maataloustyötä ja kotityötä sekä työtä perheyrityksen hyväksi. Naisten työskentelyn mahdollisuudet paranivat suomalaisen yhteiskunnan teollistuessa. Naisten palkkatyön rakenteeseen vaikutti suuresti naisten osallistuminen palveluammattityöhön 1900-luvulla. Naisille ja miehille maksettiin palkkaa eri perustein. Eri sukupuolten välinen palkkaluokkien käyttö kiellettiin vuonna 1962. Naisten palkkatyön lisääntyessä ja monipuolistuessa työmarkkinat eriytyivät nais- ja miesvaltaisiin aloihin. Naisten työssäkäynti on tänä päivänä kansainvälisesti tarkasteltuna korkealla, samoin naisten työllisyysaste. Työmarkkinat ovat voimakkaasti eriytyneet sukupuolen mukaan. Suomalaiset naiset saivat äänioikeuden vuonna 1906 ensimmäisinä naisina maailmassa. Suomessa noudatetaan lakia naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta. Suomalaisilla työmarkkinoilla parhaiten koulutettu ikäryhmä on 25-34-vuotiaat. Koulutustaso on Suomessa korkea. Naisten osuus johto- ja esimiestehtävissä on kasvanut, vaikka usein naisten urakehitys pysähtyy tietylle tasolle. Naisyrittäjyydellä on pitkät perinteet ja se on ollut kautta historian tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa. Naisten yrityksien osuus on noin 33 % suomalaisista yrityksistä. Suomessa työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen keskeinen ongelma on molempien vanhempien työssäkäynti ja heidän pääsääntöisesti tekemä kokopäivätyö. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen ongelmallisuus on laaja alue, jota yhdistää työelämä, sosiaali- ja tasa-arvopolitiikka sekä talouselämä. Aihe on myös noussut viimeisen vuosikymmenen kuluessa tärkeäksi työelämän kehittämisalueeksi, vaikkei kyse ole uudesta yhteiskunnallisesta ongelmasta. Myös perhevapaajärjestelmä on osa suomalaista työelämää. Isyyden tutkiminen omana käsitteenään aloitettiin 1960-luvulla. Lapsi tarvitsee molemmilta vanhemmiltaan hoitoa ja huolenpitoa sekä heillä molemmilla on yhtäläiset oikeudet tutustua lapseensa. Vanhempainvapaat ovat olleet naisten ja miesten jaettavissa melkein kahden kymmenen vuoden ajan, mutta harva isä käyttää tätä oikeuttaan. Perhemyönteinen yrityskulttuuri vähentää muun muassa työntekijöiden työn ja perheen yhdistämisen vaikeutta ja työtyytymättömyyttä. Kun nainen toimii yrityksen johtajana, se vaatii myös hänen perhe-elämältäänkin enemmän.