Etätyön ja etäjohtamisen kokemukset työntekijän näkökulmasta
Lehto, Henna (2022)
Lehto, Henna
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022092820570
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022092820570
Tiivistelmä
Tämän työn tavoitteena oli selvittää etätyön ja etäjohtamisen nykytila toimeksiantajan organisaatiossa sekä tuottaa kehitysehdotuksia toiminnan kehittämiseksi. Ensimmäinen tutkimusongelma oli selvittää työntekijöiden kokemuksia, millaisin keinoin etätyötä voidaan kehittää. Toisena tutkimusongelmana oli selvittää, minkälaisia kokemuksia työntekijöillä, on etäjohtamisesta.
Työn teoreettinen osuus muodostui kahdesta pääluvusta. Ensimmäisessä käsiteltiin etätyötä: etätyön määrittelyn käsitettä, etätyön ja monipaikkaisen työn erovaisuuksia, hyötyjä ja haittoja, työn tuunaamista sekä etätyöstä palautumista. Toisessa käsiteltiin etätyön johtamista: etätyön johtamisen määrittelyn käsitettä, etäjohtamisen ja työyhteisön vastuita, luottamusta, vuorovaikutusta ja tiedonkulkua sekä esihenkilön tukea ja palautetta.
Tutkimuksessa käytettiin sekä määrällisiä, että laadullisia tutkimusmenetelmiä.
Määrällisenä eli kvantitatiivisena menetelmänä käytettiin kyselyä ja laadullisena eli kvalitatiivisena menetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelumenetelmää. Kehittämisehdotuksina etätyön kehittämiseksi nousi ergonomialaitteiden ja kalusteiden hankinta, Teams kokouksien kokouskäytänteet, työn tauottaminen etätyöpäivän aikana sekä työntekijöille järjestettävä tilaisuus, jossa käytäisiin läpi, miten etätyöpäivä olisi hyvä suunnitella.
Etäjohtamiseen kehittämisehdotuksiksi nousi esihenkilön kyky ottaa hiljaisemmatkin työntekijät paremmin huomioon etäkokouksissa. Sovittuihin toimintatapoihin toivottiin selkeyttä, esimerkiksi mitkä asiat hoidetaan kasvotusten ja mitkä Teamsin välityksellä. Tärkeimmistä viesteistä toivottiin esihenkilöltä nostoja, joten näin asiat eivät huku viestitulvaan. Esihenkilöltä hyvä palaute toivotaan julkisesti esimerkiksi kokouksen yhteydessä ja kehittävä palaute kahden kesken. Kyselyyn ja haastatteluun vastanneet toivat vahvasti esille, että etätyö tulisi jatkua myös tulevaisuudessa.
Työn teoreettinen osuus muodostui kahdesta pääluvusta. Ensimmäisessä käsiteltiin etätyötä: etätyön määrittelyn käsitettä, etätyön ja monipaikkaisen työn erovaisuuksia, hyötyjä ja haittoja, työn tuunaamista sekä etätyöstä palautumista. Toisessa käsiteltiin etätyön johtamista: etätyön johtamisen määrittelyn käsitettä, etäjohtamisen ja työyhteisön vastuita, luottamusta, vuorovaikutusta ja tiedonkulkua sekä esihenkilön tukea ja palautetta.
Tutkimuksessa käytettiin sekä määrällisiä, että laadullisia tutkimusmenetelmiä.
Määrällisenä eli kvantitatiivisena menetelmänä käytettiin kyselyä ja laadullisena eli kvalitatiivisena menetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelumenetelmää. Kehittämisehdotuksina etätyön kehittämiseksi nousi ergonomialaitteiden ja kalusteiden hankinta, Teams kokouksien kokouskäytänteet, työn tauottaminen etätyöpäivän aikana sekä työntekijöille järjestettävä tilaisuus, jossa käytäisiin läpi, miten etätyöpäivä olisi hyvä suunnitella.
Etäjohtamiseen kehittämisehdotuksiksi nousi esihenkilön kyky ottaa hiljaisemmatkin työntekijät paremmin huomioon etäkokouksissa. Sovittuihin toimintatapoihin toivottiin selkeyttä, esimerkiksi mitkä asiat hoidetaan kasvotusten ja mitkä Teamsin välityksellä. Tärkeimmistä viesteistä toivottiin esihenkilöltä nostoja, joten näin asiat eivät huku viestitulvaan. Esihenkilöltä hyvä palaute toivotaan julkisesti esimerkiksi kokouksen yhteydessä ja kehittävä palaute kahden kesken. Kyselyyn ja haastatteluun vastanneet toivat vahvasti esille, että etätyö tulisi jatkua myös tulevaisuudessa.