Toimintatapoja Suomen Palloliiton valmentajakouluttajien yksilöllisen kouluttajaosaamisen kehittämiseksi
Riutto, Mika (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022100420813
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022100420813
Tiivistelmä
Vuositasolla Suomen Palloliitossa toteutetaan yli 200 valmentajakoulutusta, joissa käy yli 2000 valmentajaa. Tärkeää on pystyä varmistamaan koulutukseen osallistuville laadukas koulutus. Tässä työelämälähtöisessä tutkimuksellisessa kehittämistyössä tavoitteena oli luoda uusia toimintatapoja Suomen Palloliiton valmentajakouluttajien yksilöllisen kouluttajaosaamisen kehittämiseksi, jonka kautta kouluttajat pystyvät toteuttamaan laadukkaampia valmentajakoulutuksia.
Ihmisen sosiokulttuurinen oppinen vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja häntä ohjaavien motivaatiotekijöiden ymmärtäminen antavat perustan kouluttajaosaamisen kehittämiselle. Itsemäärämisteoria ruokkii kouluttajan sisäistä motivaatiota ja merkityksellisyyden löytäminen kouluttajaosaamisen kehittämisestä mahdollistaa uusien asioiden oppimisen.
Tämä tutkimuksellinen kehittämistyö tehtiin monialaisena yhteistyönä, johon osallistui Suomen Palloliiton koulutustiimi, lapsuus- ja nuoruusvaiheen palvelutiimi, kouluttajia ja kansainvälisten jalkapalloliittojen koulutusvastaavia, että muiden suomalaisten lajiliittojen koulutustoiminnon henkilöitä. Kehittämistyön toteutukseen kuului benchmarking, haastatteluja, osallistavia ideatyöpajoja, kouluttajakysely, reflektointia sekä kehityspäivä. Osallistavissa ideatyöpajoissa useat henkilöt loivat toimintatapoja kouluttajaosaamisen kehittämiseen. Kehittämistyö tehtiin syyskuun 2021 ja elokuun 2022 välisenä aikana.
Kehittämistyön kautta saatiin luotua kouluttajaosaamisen tunnistamisen työkalu, kouluttajan kehitysprosessi, sähköinen oppimisympäristö ja oppiva yhteisö. Kouluttajaosaamisen tunnistamisen työkalua hyödyntäen kouluttaja pystyy tunnistamaan osaamistaan luentotilassa ja kentällä. Kouluttajan kehitysprosessissa kouluttajalle osoitetaan mentori, joka seuraa kouluttajan toimintaa ja yhteistyössä kehittävät kouluttajan osaamista. Oppiva yhteisö toimii kouluttajien ja kouluttajia kehittävien henkilöiden hybriditapaamisin, joissa keskustellaan kouluttamisesta ja jaetaan hyviä käytänteitä. Kaikki kehittämistoimintatavat upotettiin kaikille kouluttajille avoimeen sähköiseen oppimisympäristöön sekä sinne rakennettiin keskustelualustoja että tuotiin materiaaleja kouluttajaosaamisen kehittämiseksi ja tukemiseksi.
Kouluttajien kehittämistoimintatapojen tunnettavuutta tulee edelleen lisätä ja jatkaa kehitystyötä, kouluttajien hallintajärjestelmän ja Moodlen osaaminen kaipaa tukitoimia, valtakunnalliset kouluttajan kehitysprosessit tulee käynnistää, nykyisten kouluttajia kehittävien henkilöiden osaamista tulee tukea/kehittää ja naiskouluttajia tulee valtakunnan tasolla löytää paljon enemmän. Keväällä 2023 tehdään uusi kouluttajakysely antamaan suuntaviivoja, kuinka toimintatavat ovat jalkautuneet sekä onko kouluttajia pystytty tukemaan kouluttajaosaamisensa kehittymisessä.
Ihmisen sosiokulttuurinen oppinen vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja häntä ohjaavien motivaatiotekijöiden ymmärtäminen antavat perustan kouluttajaosaamisen kehittämiselle. Itsemäärämisteoria ruokkii kouluttajan sisäistä motivaatiota ja merkityksellisyyden löytäminen kouluttajaosaamisen kehittämisestä mahdollistaa uusien asioiden oppimisen.
Tämä tutkimuksellinen kehittämistyö tehtiin monialaisena yhteistyönä, johon osallistui Suomen Palloliiton koulutustiimi, lapsuus- ja nuoruusvaiheen palvelutiimi, kouluttajia ja kansainvälisten jalkapalloliittojen koulutusvastaavia, että muiden suomalaisten lajiliittojen koulutustoiminnon henkilöitä. Kehittämistyön toteutukseen kuului benchmarking, haastatteluja, osallistavia ideatyöpajoja, kouluttajakysely, reflektointia sekä kehityspäivä. Osallistavissa ideatyöpajoissa useat henkilöt loivat toimintatapoja kouluttajaosaamisen kehittämiseen. Kehittämistyö tehtiin syyskuun 2021 ja elokuun 2022 välisenä aikana.
Kehittämistyön kautta saatiin luotua kouluttajaosaamisen tunnistamisen työkalu, kouluttajan kehitysprosessi, sähköinen oppimisympäristö ja oppiva yhteisö. Kouluttajaosaamisen tunnistamisen työkalua hyödyntäen kouluttaja pystyy tunnistamaan osaamistaan luentotilassa ja kentällä. Kouluttajan kehitysprosessissa kouluttajalle osoitetaan mentori, joka seuraa kouluttajan toimintaa ja yhteistyössä kehittävät kouluttajan osaamista. Oppiva yhteisö toimii kouluttajien ja kouluttajia kehittävien henkilöiden hybriditapaamisin, joissa keskustellaan kouluttamisesta ja jaetaan hyviä käytänteitä. Kaikki kehittämistoimintatavat upotettiin kaikille kouluttajille avoimeen sähköiseen oppimisympäristöön sekä sinne rakennettiin keskustelualustoja että tuotiin materiaaleja kouluttajaosaamisen kehittämiseksi ja tukemiseksi.
Kouluttajien kehittämistoimintatapojen tunnettavuutta tulee edelleen lisätä ja jatkaa kehitystyötä, kouluttajien hallintajärjestelmän ja Moodlen osaaminen kaipaa tukitoimia, valtakunnalliset kouluttajan kehitysprosessit tulee käynnistää, nykyisten kouluttajia kehittävien henkilöiden osaamista tulee tukea/kehittää ja naiskouluttajia tulee valtakunnan tasolla löytää paljon enemmän. Keväällä 2023 tehdään uusi kouluttajakysely antamaan suuntaviivoja, kuinka toimintatavat ovat jalkautuneet sekä onko kouluttajia pystytty tukemaan kouluttajaosaamisensa kehittymisessä.