Huono-osaisuuden ylisukupolvisuus KRIS ry:n asiakaskunnassa: asiakkaiden kokemuksia palveluista ja niiden kehittämistarpeista
Hakoniemi, Siiri; Saarinen, Katja (2022)
Hakoniemi, Siiri
Saarinen, Katja
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022100820992
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022100820992
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, onko haastateltavien omassa elämässä näkyvissä huono-osaisuuden ylisukupolvisuutta päihteidenkäytön tai rikollisuuden osalta. Selvitimme myös haastateltavien näkemyksiä tarpeellisista palveluista ylisukupolvisten haasteiden pysäyttämiseksi. Yhteistyötahona opinnäytetyössä toimi KRIS ry. Haastattelut toteutimme yhden KRIS:n toimipisteen asiakkaiden kanssa, ja saimme näin ollen hyödyntää heidän kokemusasiantuntijuuttaan. Lisäksi pyrimme saamaan asiakkaiden näkemyksiä ja kokemuksia nykyisestä palvelujärjestelmästä ja sen vastaavuudesta tuen tarpeisiin. Tällä opinnäytetyöllä halusimme tuoda esiin KRIS ry:n merkittävyyttä kolmannen sektorin toimijana.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui huono-osaisuuden määrittelystä rikollisuuden ja päihteiden osalta sekä suomalaisen palvelujärjestelmän vastaamisesta mainittuihin haasteisiin. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden avulla tarkoituksena saada haasteltavien mielipiteet ja kokemukset esiin. Haastatteluihin osallistui kuusi henkilöä. Tutkimuskysymyksiä oli neljä ja näiden tukena käytettiin alakysymyksiä, jotka täsmentyivät tutkimuksen edetessä. Haastatteluaineisto litteroitiin ja sen analysoinnissa käytettiin teemoittelua.
Tutkimustulosten mukaan ylisukupolvisuutta esiintyy päihteiden osalta enemmän kuin rikollisuuden osalta. Suurimpana vaikuttavana tekijänä koetaan geeniperimä. Rikollisuuden ylisukupolvisuuden taas ajatellaan siirtyvän kasvatuksen välityksellä seuraaville sukupolville. Palvelujärjestelmään ja palveluihin toivotaan enemmän näkyvyyttä sekä tietoutta kaksoisdiagnooseista. Myös palveluiden saatavuus omia tarpeita vastaavaksi koettiin liian pirstaleiseksi ja moniammatillisiin työryhmiin kaivataan enemmän kokemusasiantuntijuutta. Kokemusasiantuntijuuden tarpeellisuus korostuu haastateltavien mukaan asiakkaan tilanteen ja haasteiden ymmärryksessä. Tulosten mukaan KRIS ry ja muut sen kaltaiset kolmannen sektorin toimijat koetaan positiivisena mm. vertaistuen ja yhteisöllisyyden kannalta.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui huono-osaisuuden määrittelystä rikollisuuden ja päihteiden osalta sekä suomalaisen palvelujärjestelmän vastaamisesta mainittuihin haasteisiin. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden avulla tarkoituksena saada haasteltavien mielipiteet ja kokemukset esiin. Haastatteluihin osallistui kuusi henkilöä. Tutkimuskysymyksiä oli neljä ja näiden tukena käytettiin alakysymyksiä, jotka täsmentyivät tutkimuksen edetessä. Haastatteluaineisto litteroitiin ja sen analysoinnissa käytettiin teemoittelua.
Tutkimustulosten mukaan ylisukupolvisuutta esiintyy päihteiden osalta enemmän kuin rikollisuuden osalta. Suurimpana vaikuttavana tekijänä koetaan geeniperimä. Rikollisuuden ylisukupolvisuuden taas ajatellaan siirtyvän kasvatuksen välityksellä seuraaville sukupolville. Palvelujärjestelmään ja palveluihin toivotaan enemmän näkyvyyttä sekä tietoutta kaksoisdiagnooseista. Myös palveluiden saatavuus omia tarpeita vastaavaksi koettiin liian pirstaleiseksi ja moniammatillisiin työryhmiin kaivataan enemmän kokemusasiantuntijuutta. Kokemusasiantuntijuuden tarpeellisuus korostuu haastateltavien mukaan asiakkaan tilanteen ja haasteiden ymmärryksessä. Tulosten mukaan KRIS ry ja muut sen kaltaiset kolmannen sektorin toimijat koetaan positiivisena mm. vertaistuen ja yhteisöllisyyden kannalta.
