Asiakaspalvelussa kerättävän datan käyttö ja hyödyntäminen
Isohookana, Jani (2022)
Isohookana, Jani
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022101621287
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022101621287
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia toimeksiantajan asiakaspalvelurajapinnassa kerättävän datan käyttöä sekä hyödyntämistä. Työn tavoitteena oli perehtyä aihealueen teorioihin, suunnitella ja toteuttaa tutkimus yhden liiketoimintayksikön datasta, analysoida tulokset, laatia johtopäätökset ja esittää kehitysehdotukset yksikön johdolle.
Tietoperusta koostui datan ja sen kategorioiden, datastrategian ja datastandardin, tekoälyn ja asiakaspalvelun teoriakirjallisuudesta ja verkkolähteistä. Tutkimus toteutettiin empiirisenä tutkimuksena, joka oli luonteeltaan kvantitatiivinen case-tutkimus. Tutkimusta varten kerättiin dataa kohdeyrityksen asiakasrajapinnasta. Kerättävä data piti sisällään aihealue- ja käsittelyaikadataa. Työ tehtiin siten, ettei toimeksiantajaa voi tunnistaa. Tästä työstä kirjoitettiin kaksi versiota, joista toinen pitää sisällään toimeksiantajalle tarpeelliset yksityiskohtaiset tiedot.
Varsinaisella tutkimuksella pyrittiin löytämään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: löytyykö asiakaspalvelussa kerättävästä datasta uusia havaintoja, joita ei ole ennen huomattu, voiko aineistoa hyödyntää koneoppimisessa opetusaineistona ja voiko dataa hyödyntää uusilla tavoilla.
Tutkimuksen perusteella uusia havaintoja tehtiin kerättävän aineiston pohjalta. Yksi tärkeimpiä havaintoja oli aihealueiden ”Aihe 2” ja ”Aihe 3” käsittelyaikojen osuudet, jotka veivät muihin aiheisiin verrattuna eniten aikaa. Lisäksi aihealueen ”Aihe 2” syvemmässä analyysissa nousi esille, kuinka paljon se työllisti yrityksen asiakaspalvelijoita. Työllistävä vaikutus mitattiin aiheeseen liittyvien ulossoittojen perusteella. Opinnäytetyön tutkimusaineisto osoittautui tarkaksi ja luotettavaksi, jolloin tekoälypohjaisen ohjelman tekeminen on mahdollista. Opetusdataksi aineisto oli tarpeeksi kattava koneoppimismallin opettamista varten.
Tutkimus osoitti lisäksi sen, että uudenlaisia tapoja hyödyntää kerättyä aineistoa oli useita. Havaintojen pohjalta tehtiin kolme kehitysehdotusta toimeksiantajalle: tekoälypohjainen seurantamalli, yksilöllinen aihealuekartta ja ennustaminen. Lisäksi kehitysehdotuksissa käytiin läpi pitkän ja lyhyen tähtäyksen suunnitelmaa.
Tietoperusta koostui datan ja sen kategorioiden, datastrategian ja datastandardin, tekoälyn ja asiakaspalvelun teoriakirjallisuudesta ja verkkolähteistä. Tutkimus toteutettiin empiirisenä tutkimuksena, joka oli luonteeltaan kvantitatiivinen case-tutkimus. Tutkimusta varten kerättiin dataa kohdeyrityksen asiakasrajapinnasta. Kerättävä data piti sisällään aihealue- ja käsittelyaikadataa. Työ tehtiin siten, ettei toimeksiantajaa voi tunnistaa. Tästä työstä kirjoitettiin kaksi versiota, joista toinen pitää sisällään toimeksiantajalle tarpeelliset yksityiskohtaiset tiedot.
Varsinaisella tutkimuksella pyrittiin löytämään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: löytyykö asiakaspalvelussa kerättävästä datasta uusia havaintoja, joita ei ole ennen huomattu, voiko aineistoa hyödyntää koneoppimisessa opetusaineistona ja voiko dataa hyödyntää uusilla tavoilla.
Tutkimuksen perusteella uusia havaintoja tehtiin kerättävän aineiston pohjalta. Yksi tärkeimpiä havaintoja oli aihealueiden ”Aihe 2” ja ”Aihe 3” käsittelyaikojen osuudet, jotka veivät muihin aiheisiin verrattuna eniten aikaa. Lisäksi aihealueen ”Aihe 2” syvemmässä analyysissa nousi esille, kuinka paljon se työllisti yrityksen asiakaspalvelijoita. Työllistävä vaikutus mitattiin aiheeseen liittyvien ulossoittojen perusteella. Opinnäytetyön tutkimusaineisto osoittautui tarkaksi ja luotettavaksi, jolloin tekoälypohjaisen ohjelman tekeminen on mahdollista. Opetusdataksi aineisto oli tarpeeksi kattava koneoppimismallin opettamista varten.
Tutkimus osoitti lisäksi sen, että uudenlaisia tapoja hyödyntää kerättyä aineistoa oli useita. Havaintojen pohjalta tehtiin kolme kehitysehdotusta toimeksiantajalle: tekoälypohjainen seurantamalli, yksilöllinen aihealuekartta ja ennustaminen. Lisäksi kehitysehdotuksissa käytiin läpi pitkän ja lyhyen tähtäyksen suunnitelmaa.