Mindfulness sepelvaltimotaudin kuntoutuksessa
Lilja, Jennika (2022)
Lilja, Jennika
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022101721302
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022101721302
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin integroivan kirjallisuuskatsauksen avulla, onko mindfulness-harjoittelulla vaikutuksia sepelvaltimotautia sairastavien henkilöiden oireisiin ja psyykkiseen toimintakykyyn. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa fysioterapeuteille mindfulnessin käytöstä sepelvaltimotautia sairastavien kuntoutuksessa ja laajentaa fysioterapeutin osaamista fyysisen aktiivisuuden tukemisesta ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukemiseen psykofyysistä lähestymistapaa hyödyntäen.
Kirjallisuuskatsauksen tutkimuskysymykset olivat: Miten mindfulness-harjoittelu vaikuttaa sepelvaltimotautia sairastavan oireisiin?, ja miten mindfulness-harjoittelu vaikuttaa sepelvaltimotautia sairastavan psyykkiseen toimintakykyyn? Katsaukseen valikoitui seitsemän tutkimusta, jotka tarkastelivat Mindfulness Based Stress Reduction eli MBSR-ohjelman vaikutuksia. Tietoa kerättiin kvantitatiivisin menetelmin, itsetäytettävien oirekyselyiden avulla erityisesti masennus- ja ahdistusoireista sekä stressinhallinnasta, sekä laadullisin menetelmin, kokemusperäistä tietoa mindfulness-harjoittelun vaikutuksista.
Teoriaohjaavan sisällönanalyysin tuloksena saatiin vastauksia molempiin tutkimuskysymyksiin. Harjoittelulla ei ollut vaikutusta sepelvaltimotaudin oireisiin, mutta harjoittelu helpotti masennus- ja ahdistusoireita sekä koettua stressiä vielä 1-3kk intervention jälkeen. Pitkäaikaiset vaikutukset olivat ristiriitaisia. Harjoittelulla oli terveyttä ja hyvinvointia kohentavia, epäsuoria vaikutuksia oireisiin, sekä joko ei vaikutusta oireisiin
tai uusien oireiden ilmenemistä. Psyykkisen toimintakyvyn kannalta harjoittelu edisti arjessa selviytymistä parantaen stressinhallintaa ja suhtautumista sairauteen. Lisäksi tietoinen läsnäolo lisääntyi, mikä sekä aiheutti että vähensi haastavia tuntemuksia, lisäsi miellyttäviä tunteita, paransi keskittymiskykyä ja huomionsuuntaamista sekä paransi kykyä kohdata haastavia tunteita ja tuntemuksia.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että havaitut muutokset ovat samansuuntaisia kuin mitä aiemmissa tutkimuksissa on havaittu. Työn tulokset eivät ole suoraan käytettävissä, sillä MBSR-ohjelman ohjaaminen vaatii kouluttautumisen. Mindfulness-pohjaisilla interventioilla voisi kuitenkin olla sovellusmahdollisuuksia fysioterapiassa ja erityisesti psyykkisesti oireilevien sepelvaltimotautia sairastavien kuntoutuksessa.
Kirjallisuuskatsauksen tutkimuskysymykset olivat: Miten mindfulness-harjoittelu vaikuttaa sepelvaltimotautia sairastavan oireisiin?, ja miten mindfulness-harjoittelu vaikuttaa sepelvaltimotautia sairastavan psyykkiseen toimintakykyyn? Katsaukseen valikoitui seitsemän tutkimusta, jotka tarkastelivat Mindfulness Based Stress Reduction eli MBSR-ohjelman vaikutuksia. Tietoa kerättiin kvantitatiivisin menetelmin, itsetäytettävien oirekyselyiden avulla erityisesti masennus- ja ahdistusoireista sekä stressinhallinnasta, sekä laadullisin menetelmin, kokemusperäistä tietoa mindfulness-harjoittelun vaikutuksista.
Teoriaohjaavan sisällönanalyysin tuloksena saatiin vastauksia molempiin tutkimuskysymyksiin. Harjoittelulla ei ollut vaikutusta sepelvaltimotaudin oireisiin, mutta harjoittelu helpotti masennus- ja ahdistusoireita sekä koettua stressiä vielä 1-3kk intervention jälkeen. Pitkäaikaiset vaikutukset olivat ristiriitaisia. Harjoittelulla oli terveyttä ja hyvinvointia kohentavia, epäsuoria vaikutuksia oireisiin, sekä joko ei vaikutusta oireisiin
tai uusien oireiden ilmenemistä. Psyykkisen toimintakyvyn kannalta harjoittelu edisti arjessa selviytymistä parantaen stressinhallintaa ja suhtautumista sairauteen. Lisäksi tietoinen läsnäolo lisääntyi, mikä sekä aiheutti että vähensi haastavia tuntemuksia, lisäsi miellyttäviä tunteita, paransi keskittymiskykyä ja huomionsuuntaamista sekä paransi kykyä kohdata haastavia tunteita ja tuntemuksia.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että havaitut muutokset ovat samansuuntaisia kuin mitä aiemmissa tutkimuksissa on havaittu. Työn tulokset eivät ole suoraan käytettävissä, sillä MBSR-ohjelman ohjaaminen vaatii kouluttautumisen. Mindfulness-pohjaisilla interventioilla voisi kuitenkin olla sovellusmahdollisuuksia fysioterapiassa ja erityisesti psyykkisesti oireilevien sepelvaltimotautia sairastavien kuntoutuksessa.