Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten asennoituminen kehitysvammaisten seksuaalisuutta kohtaan
Saari, Siiri (2022)
Saari, Siiri
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022101521259
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022101521259
Tiivistelmä
Noin 1-3 prosenttia väestöstä on kehitysvammaisia henkilöitä. Kehitysvamma aiheuttaa monenlaisia haasteita esimerkiksi oppimiseen, ymmärtämiseen ja itsenäiseen toimintaan liittyen. Kehitysvammainen henkilö on seksuaalinen, ja hänellä on ei-vammaisten tavoin oikeus ilmaista seksuaalisuuttaan. Kehitysvammainen henkilö ilmentää seksuaalisuutta yksilöllisellä tavallaan. Jokaisella henkilöllä, myös sosiaali- ja terveysalan ammattilaisella, on yksilöllisiä asenteita seksuaalisuutta kohtaan.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota kirjallisuuskatsauksen avulla tietoa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten asennoitumisesta sekä asennoitumisen taustatekijöistä kehitysvammaisten aikuisten seksuaalisuutta kohtaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että kootun tiedon avulla sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset voivat tarkastella omaa suhtautumistaan kehitysvammaisten henkilöiden seksuaalisuutta kohtaan, ja näin edistää kehitysvammaisten seksuaalioikeuksien toteutumista. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto koostui seitsemästä englanninkielisestä aineistosta, jotka analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla.
Tuloksissa kävi ilmi, että ammattilaisten yleinen asennoituminen kehitysvammaisten seksuaalisuutta kohtaan oli positiivista. Kuitenkin eri seksuaalisuuden osa-alueisiin, kuten vanhemmuuteen, seksuaaliseen käytökseen ja intiimeihin suhteisiin, liitettiin negatiivisia asenteita. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten asenteiden taustalla vaikuttivat erityisesti koulutukselliset tekijät sekä ikään liittyvät tekijät. Tuloksissa oli yhteneväisyyttä teoreettisen viitekehyksen kanssa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sekä ammattilaisten keskuudessa että yhteiskunnassa olevia asenteita tulisi kehittää hyväksyvämpään suuntaan. Koska seksuaalisuuteen liittyvällä koulutuksella voitiin vaikuttaa ammattilaisen asenteisiin, olisi tärkeää mahdollistaa ammattilaisten täydennyskouluttautuminen. Jatkotutkimusaiheena voitaisiin selvittää, miten sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen kehitysvammaisten
henkilöiden parissa hankittu työkokemuksen pituus vaikuttaa hänen asenteisiinsa kehitysvammaisten seksuaalisuutta kohtaan.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota kirjallisuuskatsauksen avulla tietoa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten asennoitumisesta sekä asennoitumisen taustatekijöistä kehitysvammaisten aikuisten seksuaalisuutta kohtaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että kootun tiedon avulla sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset voivat tarkastella omaa suhtautumistaan kehitysvammaisten henkilöiden seksuaalisuutta kohtaan, ja näin edistää kehitysvammaisten seksuaalioikeuksien toteutumista. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto koostui seitsemästä englanninkielisestä aineistosta, jotka analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla.
Tuloksissa kävi ilmi, että ammattilaisten yleinen asennoituminen kehitysvammaisten seksuaalisuutta kohtaan oli positiivista. Kuitenkin eri seksuaalisuuden osa-alueisiin, kuten vanhemmuuteen, seksuaaliseen käytökseen ja intiimeihin suhteisiin, liitettiin negatiivisia asenteita. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten asenteiden taustalla vaikuttivat erityisesti koulutukselliset tekijät sekä ikään liittyvät tekijät. Tuloksissa oli yhteneväisyyttä teoreettisen viitekehyksen kanssa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sekä ammattilaisten keskuudessa että yhteiskunnassa olevia asenteita tulisi kehittää hyväksyvämpään suuntaan. Koska seksuaalisuuteen liittyvällä koulutuksella voitiin vaikuttaa ammattilaisen asenteisiin, olisi tärkeää mahdollistaa ammattilaisten täydennyskouluttautuminen. Jatkotutkimusaiheena voitaisiin selvittää, miten sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen kehitysvammaisten
henkilöiden parissa hankittu työkokemuksen pituus vaikuttaa hänen asenteisiinsa kehitysvammaisten seksuaalisuutta kohtaan.