Terveyttä edistävän toimintaympäristön kehittäminen nuorten urheilussa - Keskiössä ehkäisevä päihdetyö
Koskimäki, Teemu (2022)
Koskimäki, Teemu
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022102021403
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022102021403
Tiivistelmä
Urheiluseuratoiminta on yksi suurimmista kasvatusyhteisöistä, joka tavoittaa suuren määrän lapsia ja nuoria päivittäisessä arjessa. Urheiluseurassa harrastamisen on nähty olevan suojaava tekijä päihteiden käytöltä sekä positiivisesti yhteydessä aikuisiän terveyteen ja elämäntapoihin. Toisaalta nuoria urheilijoita koskettavat samat haasteet ja lieveilmiöt kuin toiminnan ulkopuolella olevia ikätovereitaan. Valmentajat ja seuratoimijat omalla esimerkillään sekä osaamisellaan vaikuttavat herkässä kehitysiässä olevien nuorten kehitykseen, arvoihin ja valintoihin. Urheiluseurat omaavat merkittävän potentiaalin toimia terveyden ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäjänä, mutta vastuullinen, terveyttä edistävä ja turvallinen toimintaympäristö ei rakennu itsestään.
Tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena oli löytää toimivia käytänteitä, joilla kehitetään terveyttä edistävää toimintaympäristöä nuorten urheilussa, ehkäisevän päihdetyön näkökulmasta. Toimenpide-ehdotuksilla voidaan päivittää ja uudistaa Elämäni Sankari ry:n nuorten urheilutoiminnassa toteuttamaa kohtaavaa työtä ja verkkokoulutusta, jotta niiden toimintatavat, sisällöt ja menetelmät kohtaavat tehokkaammin toimintaympäristön tarpeet sekä nykyajan vaatimukset.
Tapaustutkimuksen piirteitä omaavalla, eri menetelmiä hyödyntäneellä laadullisella tutkimuksella selvitettiin urheilullista elämäntapaa haastavat tekijät nuorilla urheilijoilla ja ehkäisevän päihdetyön tarve toimintaympäristössä. Lisäksi tutkittiin terveyden edistämisen kontekstissa valmentajien ja seuratoimijoiden kouluttautumistarpeita, toimivimpia keinoja osaamisen kehittämiseen sekä suhtautumista verkkokoulutuksiin. Teemahaastattelut kohdennettiin seuratoiminnan eri tasoille ja asiantuntijahaastateltavat edustivat merkittäviä suomalaisia urheilun ja liikunnan organisaatioita. Dokumenttianalyysillä saatiin tuoretta määrällistä tietoa toimintaympäristöstä ja benchmarkingilla tutkittiin empiirisesti Vastuullisuus urheilussa -teeman verkkokoulutuksia.
Sisällönanalyysillä tulkitun tutkimusaineiston mukaan päihteet eivät ole merkittävä, joskaan ei täysin irrallinen ilmiö nuorten urheilussa. Urheilullista elämäntapaa haastaa tekijät, jotka heijastelevat yhteiskunnassa vallitsevia trendejä. Passiivinen arki ja vähäinen hyötyliikunta korostuvat. Valmentajien ja seuratoimijoiden osaaminen on vaihtelevaa ja esimerkillisyydessä, roolimallina toimimisessa on puutteita. Aikuisten nuuskan käyttö on näkyvää. Terveyden edistäminen nähdään tärkeänä osana seuratyötä, mutta osaamistarpeiden laajuus ja ajankäytön haasteet vaikeuttavat toimenpiteiden käytäntöön viemistä sekä tarpeelliseksi koettua kouluttautumista.
Työn tulokset todentavat laaja-alaisen terveyttä edistävän työn sekä asiantuntijaosaamisen tarpeen nuorten urheilun toimintaympäristössä. Lähestymistavan tulee olla kokonaisvaltaisesti elämäntapoja käsittelevää, eikä yhteen teemaan kuten päihteisiin painottuvaa. Systemaattinen toiminta ja vaikuttavuus edellyttää resursseja, yhteistä tahtotilaa ja ratkaisuja niin järjestelmä- kuin organisaatiotasoilla. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että toimintojen kehittämisessä ja käytänteiden jalkauttamisessa tulee huomioida seuratoiminnan haasteet, yksilölliset oppimistavat sekä modernit menetelmät, joilla edistetään palveluiden kohtaavuutta toimintaympäristön tarpeisiin.
Tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena oli löytää toimivia käytänteitä, joilla kehitetään terveyttä edistävää toimintaympäristöä nuorten urheilussa, ehkäisevän päihdetyön näkökulmasta. Toimenpide-ehdotuksilla voidaan päivittää ja uudistaa Elämäni Sankari ry:n nuorten urheilutoiminnassa toteuttamaa kohtaavaa työtä ja verkkokoulutusta, jotta niiden toimintatavat, sisällöt ja menetelmät kohtaavat tehokkaammin toimintaympäristön tarpeet sekä nykyajan vaatimukset.
Tapaustutkimuksen piirteitä omaavalla, eri menetelmiä hyödyntäneellä laadullisella tutkimuksella selvitettiin urheilullista elämäntapaa haastavat tekijät nuorilla urheilijoilla ja ehkäisevän päihdetyön tarve toimintaympäristössä. Lisäksi tutkittiin terveyden edistämisen kontekstissa valmentajien ja seuratoimijoiden kouluttautumistarpeita, toimivimpia keinoja osaamisen kehittämiseen sekä suhtautumista verkkokoulutuksiin. Teemahaastattelut kohdennettiin seuratoiminnan eri tasoille ja asiantuntijahaastateltavat edustivat merkittäviä suomalaisia urheilun ja liikunnan organisaatioita. Dokumenttianalyysillä saatiin tuoretta määrällistä tietoa toimintaympäristöstä ja benchmarkingilla tutkittiin empiirisesti Vastuullisuus urheilussa -teeman verkkokoulutuksia.
Sisällönanalyysillä tulkitun tutkimusaineiston mukaan päihteet eivät ole merkittävä, joskaan ei täysin irrallinen ilmiö nuorten urheilussa. Urheilullista elämäntapaa haastaa tekijät, jotka heijastelevat yhteiskunnassa vallitsevia trendejä. Passiivinen arki ja vähäinen hyötyliikunta korostuvat. Valmentajien ja seuratoimijoiden osaaminen on vaihtelevaa ja esimerkillisyydessä, roolimallina toimimisessa on puutteita. Aikuisten nuuskan käyttö on näkyvää. Terveyden edistäminen nähdään tärkeänä osana seuratyötä, mutta osaamistarpeiden laajuus ja ajankäytön haasteet vaikeuttavat toimenpiteiden käytäntöön viemistä sekä tarpeelliseksi koettua kouluttautumista.
Työn tulokset todentavat laaja-alaisen terveyttä edistävän työn sekä asiantuntijaosaamisen tarpeen nuorten urheilun toimintaympäristössä. Lähestymistavan tulee olla kokonaisvaltaisesti elämäntapoja käsittelevää, eikä yhteen teemaan kuten päihteisiin painottuvaa. Systemaattinen toiminta ja vaikuttavuus edellyttää resursseja, yhteistä tahtotilaa ja ratkaisuja niin järjestelmä- kuin organisaatiotasoilla. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että toimintojen kehittämisessä ja käytänteiden jalkauttamisessa tulee huomioida seuratoiminnan haasteet, yksilölliset oppimistavat sekä modernit menetelmät, joilla edistetään palveluiden kohtaavuutta toimintaympäristön tarpeisiin.