Terveysteknologian digitalisaatio ikääntyneiden hoitotyön kehittämisessä: nykytilanteen ja teknologian tuomien mahdollisuuksien selvittäminen tehostetussa palveluasumisessa ja kotihoidossa.
Junnila, Anniina (2022)
Junnila, Anniina
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022102621622
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022102621622
Tiivistelmä
Ikääntyvien ihmisten osuus väestöstä kasvaa, paineet ja odotukset pitkäaikaishoidosta nousevat ja hoitajapula pahenee. Terveysteknologian ja digitalisaation käyttöönotto ikäihmisten palveluissa saattaa olla ratkaisu tai ainakin helpotus ongelmiin. Terveysteknologian ohjelmistoja, tuotteita ja palveluja tarjoava yritys Ascom Oy on osallistunut tähän opinnäytetyöhön tutkimuksen tilaajana.
Tutkimuksessa kartoitettiin ikäihmisten pitkäaikaishoidosta vastaavien asiantuntijoiden avulla tehostetussa asumispalvelussa sekä kotihoidossa tällä hetkellä käytössä olevat terveysteknologian tuotteet, terveysteknologiaan ja digitalisaatioon kohdistuvat ajatukset sekä tulevaisuuden toiveet. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena teemahaastatteluna ja siihen osallistui viisi julkisen sektorin ikäihmisten palveluista vastaavaa asiantuntijaa sekä yksi yksityisen sektorin ns. hoivajätin laatujohtaja.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että odotukset digitalisaatiota kohtaan ovat suuret ja johdon tuki tuotteiden ja palveluiden sisäänajolle on vahvaa. Kehittämisen henkeä julkisella puolella kuvailtiin jopa hengästyttäväksi. Valtakunnalliset hankkeet, kehittämiskeskukset, koordinaattorit ja digivastaavien yhteistyö ovat esimerkkejä siitä miten kunnat, ministeriöt, yhdistykset ja laitokset edesauttavat terveysteknologian käyttöönotossa. Terveysteknologian käyttö etenee kentällä siten, että tuote tai palvelu pilotoidaan ensin yhdessä asumisyksikössä ja onnistunut hanke jalkautetaan eteenpäin hyvinvointialueen sisällä. Erilaiset valtakunnalliset ja yksiköiden sisäiset digiverkostot ovat tärkeitä digikulttuurin luomisessa. Smart home -ratkaisumalli, jossa asukkaan kotiin luodaan erilaisista sensoreista kattava valvontakokonaisuus, on tutkimuksen mukaan otettu jo Suomessa alustavasti käytäntöön. Terveysteknologiaan liittyvissä ongelmissa esille nostettiin lääkintälaitteiden turhat hälytykset ja uuden teknologian yhteensopimattomuus jo olemassa olevien terveydenhuollon IT-järjestelmien kanssa. Myös hoitajamitoituksen nosto ja mahdollinen maakuntauudistus koettiin pitkäaikaishoidon piirissä huolestuttuvaksi.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että terveysteknologia ei ole tulevaisuutta, vaan se kuuluu jo hoitotyön arkeen ja sen käyttö julkisessa vanhusten pitkäaikaishoidossa on hyvin organisoitua. Haastateltavat olivat yksimielisiä siitä, että terveysteknologia parantaa hoitotyön laatua. Potilaan sähköinen etäseuranta luo turvallisuutta ja terveyttä mittaavien laitteiden tulosten elektroninen kirjaaminen lisää suoritetun työn luotettavuutta. Hoitohenkilökunnalta säästyy aikaa, jolloin ammatillinen osaaminen hoitotyössä tehostuu. Asiantuntijoiden mielestä terveysteknologiatuotteiden käyttö tulisi ottaa vahvemmin huomioon vanhusten hoidon laadun ja hoitajamitoituksen kriteereissä, koska niiden käytöllä on vaikutusta tarvittavan hoitohenkilöstön määrään.
Tutkimuksessa kartoitettiin ikäihmisten pitkäaikaishoidosta vastaavien asiantuntijoiden avulla tehostetussa asumispalvelussa sekä kotihoidossa tällä hetkellä käytössä olevat terveysteknologian tuotteet, terveysteknologiaan ja digitalisaatioon kohdistuvat ajatukset sekä tulevaisuuden toiveet. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena teemahaastatteluna ja siihen osallistui viisi julkisen sektorin ikäihmisten palveluista vastaavaa asiantuntijaa sekä yksi yksityisen sektorin ns. hoivajätin laatujohtaja.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että odotukset digitalisaatiota kohtaan ovat suuret ja johdon tuki tuotteiden ja palveluiden sisäänajolle on vahvaa. Kehittämisen henkeä julkisella puolella kuvailtiin jopa hengästyttäväksi. Valtakunnalliset hankkeet, kehittämiskeskukset, koordinaattorit ja digivastaavien yhteistyö ovat esimerkkejä siitä miten kunnat, ministeriöt, yhdistykset ja laitokset edesauttavat terveysteknologian käyttöönotossa. Terveysteknologian käyttö etenee kentällä siten, että tuote tai palvelu pilotoidaan ensin yhdessä asumisyksikössä ja onnistunut hanke jalkautetaan eteenpäin hyvinvointialueen sisällä. Erilaiset valtakunnalliset ja yksiköiden sisäiset digiverkostot ovat tärkeitä digikulttuurin luomisessa. Smart home -ratkaisumalli, jossa asukkaan kotiin luodaan erilaisista sensoreista kattava valvontakokonaisuus, on tutkimuksen mukaan otettu jo Suomessa alustavasti käytäntöön. Terveysteknologiaan liittyvissä ongelmissa esille nostettiin lääkintälaitteiden turhat hälytykset ja uuden teknologian yhteensopimattomuus jo olemassa olevien terveydenhuollon IT-järjestelmien kanssa. Myös hoitajamitoituksen nosto ja mahdollinen maakuntauudistus koettiin pitkäaikaishoidon piirissä huolestuttuvaksi.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että terveysteknologia ei ole tulevaisuutta, vaan se kuuluu jo hoitotyön arkeen ja sen käyttö julkisessa vanhusten pitkäaikaishoidossa on hyvin organisoitua. Haastateltavat olivat yksimielisiä siitä, että terveysteknologia parantaa hoitotyön laatua. Potilaan sähköinen etäseuranta luo turvallisuutta ja terveyttä mittaavien laitteiden tulosten elektroninen kirjaaminen lisää suoritetun työn luotettavuutta. Hoitohenkilökunnalta säästyy aikaa, jolloin ammatillinen osaaminen hoitotyössä tehostuu. Asiantuntijoiden mielestä terveysteknologiatuotteiden käyttö tulisi ottaa vahvemmin huomioon vanhusten hoidon laadun ja hoitajamitoituksen kriteereissä, koska niiden käytöllä on vaikutusta tarvittavan hoitohenkilöstön määrään.