God vård för äldre med minnessjukdom genom en personcentrerad vårdmetod

Abstract

Med minnessjukdom avses en sjukdom som försämrar minnet och andra kognitiva funktioner. Minnessjukdomar förekommer främst hos äldre men ses även bland personer i arbetsför ålder. Då minnessjudomen framskrider och de kognitiva funktionerna försämras ökar vårdbehovet och likaså ökar behovet av en trygg plats med vård dygnet runt att bo på. Vården av minnessjuka personer kan av vårdpersonal upplevas som utmanande allteftersom de kognitiva funktionerna hos den sjuke försämras. Syftet med studien var att undersöka hur god vård för äldre med minnessjukdom utgående från en personcentrerad vårdmetod kan genomföras. Studien består av en litteraturstudie med kvalitativ innehållsanalys och en kvantitativ enkätstudie. Vetenskapliga artiklar har analyserats och sedan sammanställts i en matris. I enkätstudien användes en validerad enkät Person- Centered Care Assessment Tool (P-CAT) som datainsamlingsmetod.

I resultatet identifieras fyra huvudkategorier som krävs för genomförandet av personcentrerad vård. Dessa är vårdrelationer, en stödjande miljö, ledarskap och organisationens betydelse och den sociala arbetsmiljön. Till dessa huvudkategorier identifierades underkategorier som skall uppfyllas för att möjliggöra en personcentrerad vårdmetod. Resultatet i enkätstudien visar på förutsättningar för att utveckla en personcentrerad vårdmetod. För att möjliggöra personcentrerad vård kan den mall som skapats utgående från resultatet av litteraturstudien användas som riktlinjer.

Muistisairaudella tarkoitetaan sairautta, joka heikentää muistia ja muita kognitiivisia toimintoja. Muistisairauksia esiintyy pääasiassa vanhuksilla, mutta niitä esiintyy myös työikäisillä. Kun muistisairaus etenee ja kognitiiviset toiminnot heikkenevät, hoitotarve kasvaa kuten myös tarve turvallisesta ympäristöstä, jossa voi asua ja saada hoitoa ympäri vuorokauden. Hoitohenkilökunta voi kokea muistisairaan hoitoa haasteellisena, kun potilaan kognitiiviset toiminnot heikkenevät ajan myötä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten muistisairaiden henkilökeskeiseen hoitotapaan perustuva muistisairaiden hyvää hoitoa voidaan toteuttaa. Tutkimus koostuu kirjallisuuskatsauksesta, jossa on laadullinen sisällönanalyysi ja kvantitatiivisesta tutkimuksesta. Tieteellisiä artikkeleita on analysoitu ja sitten koottu matriisiksi. Kyselytutkimuksessa tiedonkeruumenetelmänä käytettiin validoidun kyselylomakkeen Person-Centered Care Assessment Tool (P-CAT).

Tulokset tunnistavat neljä pääluokkaa, joita tarvitaan henkilökeskeisen hoidon toteuttamiseen. Nämä ovat hoitosuhteet, tukea antava ympäristö, johtajuus ja organisaation merkitys sekä sosiaalinen työympäristö. Näissä pääluokissa tunnistettiin alaluokat, jotka pitää täyttyä, jotta hoitoon voitaisiin mahdollistaa henkilökeskeistä hoitotapaa. Kyselytutkimuksen tulokset osoittavat edellytyksiä henkilökeskeisen hoitomenetelmän kehittämiselle. Henkilökeskeisen hoidon mahdollistamiseksi voidaan käyttää kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella luotua mallia suuntaa antavana.

Memory disorder refers to a disease that impairs memory and other cognitive functions. Memory disorders occur mainly in the elderly but are also seen among people of working age. As the memory disorder progresses and cognitive functions deteriorate, the need for care and the need for a safe place to live with round-the-clock care increase. Healthcare professionals may experience the care of memory-impaired people as exhausting as their cognitive levels deteriorate. The purpose of the study was to investigate how good care for elderly people with memory disorder based on a person-centered care method can be implemented. The study consists of a literature review with qualitative content analysis and a quantitative survey study. Scientific articles have been analyzed which have then been compiled into a matrix. In the survey study, a validated questionnaire PersonCentered Care Assessment Tool (P-CAT) was used as a data collection method.

The results identify four main categories required for the implementation of personcentered care. These are care relationships, a supportive environment, leadership and the importance of the organization, and the social work environment. To these main categories, subcategories were identified to be met to enable a person-centric approach to care. The results of the survey study indicate that there are prerequisites for development of a person-centered care method. To enable person-centered care, the template created based on the results of the literature review can be used as guidelines.