Neuvontajärjestön ilmastovaikutukset: Pirkanmaan Martat ry:n hiilijalanjälki

Abstract

Ilmasto lämpenee ihmisen toiminnan seurauksena, ja sen vaikutukset maapallon kantokykyyn ovat vakavat ja laaja-alaiset. Lämpenemisen pysäyttämiseksi on laadittu kansainvälisiä sopimuksia, säädetty lakeja ja kehotettu sekä yksilöitä että organisaatioita ryhtymään toimiin ilmastoystävällisempien elin- ja toimintatapojen omaksumiseksi. Eräs tapa kartoittaa yksilön, tuotteen tai organisaation ilmastovaikutuksia on hiilijalanjälkilaskenta. Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan mitattavan kohteen koko elinkaaren aiheuttamaa ilmastokuormaa, jota ilmaistaan usein hiilidioksidiekvivalentilla (CO2-e). Laskennalla voidaan tunnistaa merkittäviä päästölähteitä ja ryhtyä toimiin niiden pienentämiseksi. Laskemalla oman hiilijalanjälkensä ja viestimällä siitä läpinäkyvästi kunnat ja organisaatiot voivat toimia muutoksen edelläkävijöinä ja ohjaajina.

Martat on yksi Suomen tunnetuimmista ja pitkäikäisimmistä järjestöistä, ja sillä on merkittävä asema erityisesti kotitalousneuvonnan asiantuntijana. Marttaliitossa on suoritettu hiilijalanjälkilaskentaa vuodesta 2016, ja myös maakunnalliset marttapiirit ovat ryhtyneet selvittämään hiilijalanjälkeään. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Pirkanmaan Martat ry:n hiilijalanjälki. Laskennan kohdevuosi oli 2021.

Tutkimuksessa hyödynnettiin määrällistä otetta. Aineisto kerättiin Pirkanmaan Marttojen työntekijöiltä, jotka kokosivat toimipaikkaan ja neuvontaan liittyvän datan kulutustiedoista, tilastointiohjelmasta, omista muistiinpanoistaan sekä mittauksia suorittamalla. Aineistosta laskettiin kunkin osa-alueen hiilijalanjälki Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksen kehittämää Hiilifiksu järjestö -laskuria hyväksi käyttäen. Lisäksi laskettiin joidenkin kohteiden hiilijalanjälki ilman laskuria tutkimuskirjallisuudesta saatuja kertoimia hyödyntäen. Laskennan ulkopuolelle rajattiin mehuasematoiminta sekä kotiapu.

Pirkanmaan Marttojen suurimmat ilmastovaikutukset aiheutuivat energiankulutuksesta, lähinnä kaukolämmityksestä. Kotitalous- ja puutarhaneuvonnan yhteenlaskettu osuus vastasi noin kolmanneksesta koko toiminnan hiilijalanjäljestä, ja myös henkilöautoilu tuotti merkittävän määrän päästöjä. Jätteiden osuus oli vähäisin. Tulokset olivat odotetun suuntaiset. Pandemia vaikutti niihin kuitenkin joissain määrin; esimerkiksi matkustamisen osuus olisi tavanomaisena vuonna ollut todennäköisesti suurempi. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää yhdistyksen toiminnan kehittämiseen ilmastoystävällisempään suuntaan.