Robotiikan hyödyntäminen vanhusten tehostetun palveluasumisen yksiköissä : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Nevalainen, Emilia; Vuoristo, Lotta (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022110121843
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022110121843
Tiivistelmä
Uusi teknologia kuten esimerkiksi tekoäly sekä palvelurobotiikka muokkaavat jatkuvasti robotiikkaa osaksi terveydenhuollon keinoja tarjota laadukasta hoitoa kaikille jatkossakin ja helpottaa hoitajan työkuormaa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, miten robotiikkaa voitaisiin hyödyntää vanhusten tehostetun palveluasumisen yksiköissä. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jonka avulla Salon kaupungin vanhuspalvelut voi edistää robotiikan hyödyntämistä vanhusten tehostetun palveluasumisen yksiköissä. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineistoa kirjallisuuskatsaukseen kerättiin sähköisistä tietokannoista PubMed, Cinahl ja Medic. Aineistonhakua rajattiin vuosiin 2012–2022. Kielirajauksina toimivat englanti ja suomi. Tutkimusaineistoksi valikoitui lopulta 15 tutkimusta, jotka analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin.
Mielialan kohentamisessa tulokset näkyivät vanhuksen masennusoireiden lievittymisenä sekä yksinäisyyden tunteen vähenemisenä. Aktiviteetteihin osallistumisessa robotiikkaa käytettiin vanhusten kanssa monipuolisesti kuntoutuksessa, virkistysapuun aktiviteeteissa sekä sosiaalisen eristäytymisen lievittämisessä. Vuorovaikutuksen edistämisessä tulokset näkyivät vanhuksen sosiaalisen vuorovaikutuksen lisääntymisenä robotin sekä muiden vanhusten kanssa. Käyttäytymisen säätelyssä tulokset painottuivat vanhuksilla kiihtyneen käyttäytymisen rauhoittumisena sekä asenteiden muutoksena positiivisemmaksi teknologiaa kohtaan. Itsenäisen selviytymisen tukemisessa tulokset toivat keinoja tukea vanhuksen itsenäisempää arkiselviytymistä, eikä vanhus ollut niinkään riippuvainen hoitajan välittömästä läsnäolosta. Normaalin vuorokausirytmin tukemisessa tuloksissa hyöty näkyi vanhuksilla hereilläoloaikana lisääntyneenä aktiivisuutena robotin kanssa ja sitä myöden paremman unenlaadun sekä unirytmin saavuttamisena.
Katsauksen tuloksia voidaan hyödyntää vanhusten palveluasumisen yksiköissä tulevaisuudessa. Jatkossa tulisi tutkia, miten henkilökunta saisi robotiikan hyödyistä enemmän irti, miten hoivarobotiikka on huomioitu budjeteissa ja miten vanhukset voisivat vieläkin oma-aloitteisemmin robotiikkaa itsenäisesti hyödyntää arkisuoriutumisensa tukena. New technology, such as artificial intelligence and service robotics, are constantly shaping robotics as part of healthcare's means of providing high-quality care to everyone in the future and easing the nurse's workload. The purpose of the thesis was to describe how robotics could be utilized in 24-hour service housing for the elderly. The aim is to produce information that can be used by the elderly services at City of Salo to promote the use of robotics in 24-hour service housing for the elderly. The thesis was implemented as a descriptive literature review. Research material for the literature review was collected from the electronic databases PubMed, Cinahl and Medic. The data search was limited to the years 2012-2022. The language restrictions were English and Finnish. 15 studies were selected for the final literature review and were analyzed using data-based content analysis methods.
In improving the mood, the results were seen in the alleviation of the elderly's depressive symptoms and a reduction in the feeling of loneliness. When participating in activities, robotics were used in a variety of ways with the elderly in rehabilitation, recreational activities, and alleviating social isolation. In promoting interaction, the results were seen as an increase in the elderly's social interaction with the robot and other elderly people. In the regulation of behavior, the results were emphasized as calming down of agitated behavior in the elderly and a change in attitudes towards technology. In supporting independent survival, the results brought ways to support the elderly's more independent daily survival, and the elderly were not so dependent on the caregiver's immediate presence. In the results of supporting the normal circadian rhythm, the benefit was seen in the elderly in the form of increased activity with the robot during waking hours and, subsequently, the achievement of better sleep quality and sleep rhythm.
The results of the review can be used in 24-hour service housing for the elderly in the future. In the future, it should be investigated how the staff could get more out of the benefits of robotics, how care robotics are considered in budgets and how the elderly could even more independently use robotics to support their daily performance.
Mielialan kohentamisessa tulokset näkyivät vanhuksen masennusoireiden lievittymisenä sekä yksinäisyyden tunteen vähenemisenä. Aktiviteetteihin osallistumisessa robotiikkaa käytettiin vanhusten kanssa monipuolisesti kuntoutuksessa, virkistysapuun aktiviteeteissa sekä sosiaalisen eristäytymisen lievittämisessä. Vuorovaikutuksen edistämisessä tulokset näkyivät vanhuksen sosiaalisen vuorovaikutuksen lisääntymisenä robotin sekä muiden vanhusten kanssa. Käyttäytymisen säätelyssä tulokset painottuivat vanhuksilla kiihtyneen käyttäytymisen rauhoittumisena sekä asenteiden muutoksena positiivisemmaksi teknologiaa kohtaan. Itsenäisen selviytymisen tukemisessa tulokset toivat keinoja tukea vanhuksen itsenäisempää arkiselviytymistä, eikä vanhus ollut niinkään riippuvainen hoitajan välittömästä läsnäolosta. Normaalin vuorokausirytmin tukemisessa tuloksissa hyöty näkyi vanhuksilla hereilläoloaikana lisääntyneenä aktiivisuutena robotin kanssa ja sitä myöden paremman unenlaadun sekä unirytmin saavuttamisena.
Katsauksen tuloksia voidaan hyödyntää vanhusten palveluasumisen yksiköissä tulevaisuudessa. Jatkossa tulisi tutkia, miten henkilökunta saisi robotiikan hyödyistä enemmän irti, miten hoivarobotiikka on huomioitu budjeteissa ja miten vanhukset voisivat vieläkin oma-aloitteisemmin robotiikkaa itsenäisesti hyödyntää arkisuoriutumisensa tukena.
In improving the mood, the results were seen in the alleviation of the elderly's depressive symptoms and a reduction in the feeling of loneliness. When participating in activities, robotics were used in a variety of ways with the elderly in rehabilitation, recreational activities, and alleviating social isolation. In promoting interaction, the results were seen as an increase in the elderly's social interaction with the robot and other elderly people. In the regulation of behavior, the results were emphasized as calming down of agitated behavior in the elderly and a change in attitudes towards technology. In supporting independent survival, the results brought ways to support the elderly's more independent daily survival, and the elderly were not so dependent on the caregiver's immediate presence. In the results of supporting the normal circadian rhythm, the benefit was seen in the elderly in the form of increased activity with the robot during waking hours and, subsequently, the achievement of better sleep quality and sleep rhythm.
The results of the review can be used in 24-hour service housing for the elderly in the future. In the future, it should be investigated how the staff could get more out of the benefits of robotics, how care robotics are considered in budgets and how the elderly could even more independently use robotics to support their daily performance.