Polttokelpoisen jätteen koostumustutkimus Lounais-Suomessa
Huuskonen, Emilia (2022)
Huuskonen, Emilia
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022110321903
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022110321903
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Lounais-Suomen Jätehuolto Oy. Opinnäytetyö tehtiin polttokelpoisen jätteen seurantatutkimuksen yhteydessä, jossa tarkoituksena oli selvittää, millainen on LSJH Oy:n toimialueelta kerätyn polttokelpoisen jätteen koostumus ja millaisia tutkimustulokset ovat verrattuna aikaisempiin koostumustutkimuksiin Lounais-Suomen jätehuollon toimialueella sekä valtakunnallisesti. Opinnäytetyön teoreettinen osa perustuu aikaisempaan alan tutkimukseen ja kirjallisuuteen. Työn kokeellinen osa toteutettiin koostumustutkimuksen yhteydessä käsinlajitteluna Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n toimipisteessä toukokuussa 2022. Polttokelpoisen jätteen koostumustutkimusten perusteella voidaan tehdä päätelmiä Lounais-Suomen jätehuollon toimialueen kierrätystottumuksista eli siitä, miten alueen asukkaat jätteitä lajittelevat.
Tutkimuksesta ilmeni, että kotitalouksien polttokelpoisen jätteen joukossa on aikaisempien tutkimusten tavoin sekalaisten jätteiden lisäksi eniten biojätettä, muovia ja paperia. Tutkimustulokset siis vahvistavat, että jätelain uudistus, joka liittyy erilliskeräysten laajentamiseen, on erittäin tärkeä. Koostumusjakauman ei kokonaisuudessaan odotettu muuttuvan merkittävästi, sillä kyseessä on pitkän aikavälin seurantatutkimus. Tutkimuksen pääasiallisena tarkoituksena on indikoida alueellista kehitystä pääpiirteissään ja tarjota vertailuarvo valtakunnalliseen tarkasteluun. Maltillisia muutoksia saattoi kuitenkin havaita, ja esimerkiksi positiivisena huomiona ilmeni muovin, ruokahävikin ja paperin osuuksien pienentyminen verrattuna vuoden 2019 tutkimukseen.
Lajittelutottumusten ja erilliskeräysjärjestelmän muutokset näkyvät polttokelpoisen jätteen koostumuksessa kohtalaisen hitaasti. Tuloksia tarkastellessa siis kannattaa muistaa mittakaava, josta puhutaan: polttokelpoista jätettä syntyy useita tuhansia tonneja vuodessa. Prosentin muutos esimerkiksi muovipakkausten kohdalla tarkoittaa siis muovipakkausten kappalemäärän huomattavaa vähenemistä. Lajittelutottumusten muutos lähtee siis yksittäisistä kotitalouksista, joista laajemmin tarkasteltuna muodostuu hidas mutta vakaa muutos parempaan. Maapallon kasvavan väestön ja rajallisten luonnonvarojen takia olisi erittäin tärkeää saada jätteen seasta mahdollisimman iso osa hyödyntämiskelpoista materiaalia uusiokäyttöön.
Tutkimuksesta ilmeni, että kotitalouksien polttokelpoisen jätteen joukossa on aikaisempien tutkimusten tavoin sekalaisten jätteiden lisäksi eniten biojätettä, muovia ja paperia. Tutkimustulokset siis vahvistavat, että jätelain uudistus, joka liittyy erilliskeräysten laajentamiseen, on erittäin tärkeä. Koostumusjakauman ei kokonaisuudessaan odotettu muuttuvan merkittävästi, sillä kyseessä on pitkän aikavälin seurantatutkimus. Tutkimuksen pääasiallisena tarkoituksena on indikoida alueellista kehitystä pääpiirteissään ja tarjota vertailuarvo valtakunnalliseen tarkasteluun. Maltillisia muutoksia saattoi kuitenkin havaita, ja esimerkiksi positiivisena huomiona ilmeni muovin, ruokahävikin ja paperin osuuksien pienentyminen verrattuna vuoden 2019 tutkimukseen.
Lajittelutottumusten ja erilliskeräysjärjestelmän muutokset näkyvät polttokelpoisen jätteen koostumuksessa kohtalaisen hitaasti. Tuloksia tarkastellessa siis kannattaa muistaa mittakaava, josta puhutaan: polttokelpoista jätettä syntyy useita tuhansia tonneja vuodessa. Prosentin muutos esimerkiksi muovipakkausten kohdalla tarkoittaa siis muovipakkausten kappalemäärän huomattavaa vähenemistä. Lajittelutottumusten muutos lähtee siis yksittäisistä kotitalouksista, joista laajemmin tarkasteltuna muodostuu hidas mutta vakaa muutos parempaan. Maapallon kasvavan väestön ja rajallisten luonnonvarojen takia olisi erittäin tärkeää saada jätteen seasta mahdollisimman iso osa hyödyntämiskelpoista materiaalia uusiokäyttöön.