Maarakennuskoneiden 3D-ohjaus -tutkinnon osa: tutkinnon osan kehittäminen ja sen ylläpito
Muurimäki, Joonas (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022110422000
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022110422000
Tiivistelmä
Seinäjoen koulutuskuntayhtymän – Sedu, Rengonharjun kampuksella koulutetaan Rakennusalan perustutkinnon, maarakennuskoneenkuljetuksen osaamisalaa. Tutkintoon sisältyy valinnaisia, ammatillisia tutkinnon osia 90 osaamispistettä(osp). Maarakennuskoneen 3D-ohjaus -tutkinnon osa (30 osp) on viime aikoina ollut hyvin suosittu ja myös tarpeellinen. Tutkinnon osan koulutuksen tärkeys ja tarve on välittynyt myös TE-toimiston kautta, mistä on tullut kyselyä 3D-ohjaus koulutuksesta. Paikallisilla yrityksillä olisi siis tarvetta tällaiselle osaamiselle.
Kehitystyön tarpeen arviointi alkoi, tutustumalla tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin, sekä opetuskäytössä oleviin koneisiin, laitteisiin ja oppimisympäristöihin. MRL-kokonaisuudistukseen tutustumalla selvitettiin, onko digitalisoinnin kautta tulossa maarakentamiseen uusia vaatimuksia, kuten esimerkiksi toteutuneen työn sähköiseen arkistointiin. MRL-kokonaisuudistukseen liittyen, haastateltiin Ryhti-hankkeeseen osallistuneita Ilmajoen kunnan rakennusvalvonnan viranomaisia. Arvioinnin kohteena oli myös 3D-koneohjausmallien tekemiseen vaadittava ohjelmisto ja opetushenkilökunnan osaaminen niiden käyttöön.
Sedulla opetuskäytössä olevat 3D-ohjaustekniikkaa sisältävät maarakennuskoneet, ovat 5–10 vuotta vanhoja ja ohjauslaitteet ovat kehittyneet tuossa ajassa paljon. Oppilaitoksen omat harjoitusalueet ovat myös vähentyneet. Kehittämistarve on siis ilmeinen ja opinnäytetyössä annetaan ehdotus kone-, laite- ja aluehankinnoista. Koneohjausmallien laatimiseen ja tarkastamiseen tarvitaan helppokäyttöinen ohjelmisto. Näitä ohjelmistoja on saatavilla oppilaitoskäyttöön edullisesti. Esimerkiksi 3D-Win -ohjelmisto olisi ratkaisu tähän tarpeeseen ja se soveltuisi myös maatalousalan tarpeisiin ja käyttöön.
Opinnäytetyön lopussa annetaan ehdotus tutkinnon osan toteuttamisesta, jonka mukaan opetusmateriaali voidaan laatia. Toteutussuunnitelma esitetään koko laajuudeltaan, eikä siinä oteta kantaa opiskelijan henkilökohtaistamiseen.
Kehitystyön tarpeen arviointi alkoi, tutustumalla tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin, sekä opetuskäytössä oleviin koneisiin, laitteisiin ja oppimisympäristöihin. MRL-kokonaisuudistukseen tutustumalla selvitettiin, onko digitalisoinnin kautta tulossa maarakentamiseen uusia vaatimuksia, kuten esimerkiksi toteutuneen työn sähköiseen arkistointiin. MRL-kokonaisuudistukseen liittyen, haastateltiin Ryhti-hankkeeseen osallistuneita Ilmajoen kunnan rakennusvalvonnan viranomaisia. Arvioinnin kohteena oli myös 3D-koneohjausmallien tekemiseen vaadittava ohjelmisto ja opetushenkilökunnan osaaminen niiden käyttöön.
Sedulla opetuskäytössä olevat 3D-ohjaustekniikkaa sisältävät maarakennuskoneet, ovat 5–10 vuotta vanhoja ja ohjauslaitteet ovat kehittyneet tuossa ajassa paljon. Oppilaitoksen omat harjoitusalueet ovat myös vähentyneet. Kehittämistarve on siis ilmeinen ja opinnäytetyössä annetaan ehdotus kone-, laite- ja aluehankinnoista. Koneohjausmallien laatimiseen ja tarkastamiseen tarvitaan helppokäyttöinen ohjelmisto. Näitä ohjelmistoja on saatavilla oppilaitoskäyttöön edullisesti. Esimerkiksi 3D-Win -ohjelmisto olisi ratkaisu tähän tarpeeseen ja se soveltuisi myös maatalousalan tarpeisiin ja käyttöön.
Opinnäytetyön lopussa annetaan ehdotus tutkinnon osan toteuttamisesta, jonka mukaan opetusmateriaali voidaan laatia. Toteutussuunnitelma esitetään koko laajuudeltaan, eikä siinä oteta kantaa opiskelijan henkilökohtaistamiseen.