Toimintatutkimus psykososiaalisen tuen alkuluokasta
Tasala, Tiia (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022110722184
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022110722184
Tiivistelmä
Kehittämistyö toteutettiin toimintatutkimuksena Nurmijärven psykososiaalisen
tuen alkuluokasta kevätlukukaudella 2022 työelämälähtöisesti. Tavoitteena oli
kehittää luokan toimintaa ja tuottaa Nurmijärven kunnalle tietoa kehittämisen
tueksi.
Ensimmäiseen tutkimusongelmaan vastattiin koostamalla psykososiaalisen
tuen alkuluokan nykytilan kuvaus. Kuvaus koostettiin teemahaastattelulla, johon osallistui 14 monitahoista luokan toiminnassa mukana ollutta henkilöä. Haastatteluaineisto analysoitiin teorialähtöisesti teemoittain. Nykytilan kuvauksen mukaan luokan toiminnassa korostuu lapsen etu, yksilöllisyys ja pitkäjänteinen kokonaisvaltainen kuntoutuminen. Kehittämistarpeena ilmeni tiedonjakamisen tehostaminen sekä oppilaiden ohjauksen toimintamenetelmien yhtenäistäminen. Kuvauksen perusteella valikoitui kaksi toteutettavaa muutostoimenpidettä: luokan aloituslomakkeen luominen ja yhteistyön kehittäminen kouluyhteisön yksittäisten toimijoiden kanssa.
Kehittämistyöntekijä toimi muutostoimenpiteissä aktiivisena toteuttajana, havainnoijana ja organisoijana. Kehittämistyöntekijä koosti lomakkeen sekä testasi sen toimivuutta luokan toimijoiden kanssa. Käyttökerroista tehtyjen havaintojen mukaan lomaketta muokattiin neljästi ennen lopullista versiota. Lomake kattaa osa-alueet, joilla pyritään kartoittamaan mahdollisimman laaja-alaisesti oppilaan sekä hänen perheensä tilanne tukitoimineen.
Koulun toimijoiden yhteistyön kehittämiseksi toteutettiin kaksi yhteispalaveria.
Palaverien avulla toimijoiden ohjausmenetelmiä voitiin yhtenäistää, lisätä tietoisuutta sekä sujuvoittaa opetusryhmiä. Tiedonjakaminen vahvisti eri toimijoiden resurssin kohdentamista, ohjausvarmuutta sekä oppilasymmärryksen lisäämistä. Yhteistyön toteuttaminen kehittyi tavoitteellisemmaksi ja johdonmukaisemmaksi. Samalla luotiin uusi palaverirakenne toimijoiden kesken.
Toiseen tutkimusongelmaan vastaukseksi löydettiin tekijöitä, jotka tarvitsevat
kehittämistä. Luokan vakinaistamisen myötä sen rakenteellista sijoittumista
perusopetuksen koulussa tulee tarkastella leimautuvuuden ja oppilaan kuuluvuuden tunteen takia. Luokkapaikalle ohjaavien sekä monitahoisten tukitoimien toteuttajien tietoisuutta luokan toiminnasta olisi tärkeää lisätä, jotta voidaan vahvistaa oppilaan kokonaisvaltaista kuntoutumista. The working life oriented development work was implemented as action research in an integrated primary education class with psychosocial support in Nurmijärvi in the spring semester of 2022. The goal was to develop the activities of the class and produce information for the municipality of Nurmijärvi to support development.
The first research problem was addressed by compiling a description of the current state of the integrated primary education class. This was achieved by conducting a thematic interview among 14 actors involved in the class activities.The interview material was analysed by coding evidence- based themes. According to the description of the current situation the best interests of the child, individuality and long-term comprehensive rehabilitation were emphasized in the activities of the class. The need for development was to improve the efficiency of sharing information and to harmonize the methods of student guidance. Based on the description two modification measures were selected
for implementation; creating a class start form and developing cooperation with individual actors in the school community.
The researcher was an active implementer, observer and organizer of the
change measures. The researcher compiled the form and tested its functionality with the actors in the class. According to user observations, the form was modified four times before the final version. The form aims at surveying the student’s and the family's situation and support measures extensively as possible.
Implementing the development of co-operation within the school community
two joint meetings were organised with the actors. Through the meetings the guidance methods of the actors were made more uniform, awareness was raised and the teaching groups were made more flexible. The sharing of information strengthened the targeting of resources by different actors, the consistency of guidance and increase in student understanding. The implementation of co-operation became more goal-oriented and consistent. At the same time, a new meeting structure was created between the actors.
In response to the second research problem, factors were found that needed development. With the establishment of permanent classroom activities, structural placement in the primary school should be considered because of the stigma and sense of belonging of the student. Raising awareness of classroom activities is essential for those who guide students in the classroom and implement complex support activities to strengthen the student's overall rehabilitation.
tuen alkuluokasta kevätlukukaudella 2022 työelämälähtöisesti. Tavoitteena oli
kehittää luokan toimintaa ja tuottaa Nurmijärven kunnalle tietoa kehittämisen
tueksi.
Ensimmäiseen tutkimusongelmaan vastattiin koostamalla psykososiaalisen
tuen alkuluokan nykytilan kuvaus. Kuvaus koostettiin teemahaastattelulla, johon osallistui 14 monitahoista luokan toiminnassa mukana ollutta henkilöä. Haastatteluaineisto analysoitiin teorialähtöisesti teemoittain. Nykytilan kuvauksen mukaan luokan toiminnassa korostuu lapsen etu, yksilöllisyys ja pitkäjänteinen kokonaisvaltainen kuntoutuminen. Kehittämistarpeena ilmeni tiedonjakamisen tehostaminen sekä oppilaiden ohjauksen toimintamenetelmien yhtenäistäminen. Kuvauksen perusteella valikoitui kaksi toteutettavaa muutostoimenpidettä: luokan aloituslomakkeen luominen ja yhteistyön kehittäminen kouluyhteisön yksittäisten toimijoiden kanssa.
Kehittämistyöntekijä toimi muutostoimenpiteissä aktiivisena toteuttajana, havainnoijana ja organisoijana. Kehittämistyöntekijä koosti lomakkeen sekä testasi sen toimivuutta luokan toimijoiden kanssa. Käyttökerroista tehtyjen havaintojen mukaan lomaketta muokattiin neljästi ennen lopullista versiota. Lomake kattaa osa-alueet, joilla pyritään kartoittamaan mahdollisimman laaja-alaisesti oppilaan sekä hänen perheensä tilanne tukitoimineen.
Koulun toimijoiden yhteistyön kehittämiseksi toteutettiin kaksi yhteispalaveria.
Palaverien avulla toimijoiden ohjausmenetelmiä voitiin yhtenäistää, lisätä tietoisuutta sekä sujuvoittaa opetusryhmiä. Tiedonjakaminen vahvisti eri toimijoiden resurssin kohdentamista, ohjausvarmuutta sekä oppilasymmärryksen lisäämistä. Yhteistyön toteuttaminen kehittyi tavoitteellisemmaksi ja johdonmukaisemmaksi. Samalla luotiin uusi palaverirakenne toimijoiden kesken.
Toiseen tutkimusongelmaan vastaukseksi löydettiin tekijöitä, jotka tarvitsevat
kehittämistä. Luokan vakinaistamisen myötä sen rakenteellista sijoittumista
perusopetuksen koulussa tulee tarkastella leimautuvuuden ja oppilaan kuuluvuuden tunteen takia. Luokkapaikalle ohjaavien sekä monitahoisten tukitoimien toteuttajien tietoisuutta luokan toiminnasta olisi tärkeää lisätä, jotta voidaan vahvistaa oppilaan kokonaisvaltaista kuntoutumista.
The first research problem was addressed by compiling a description of the current state of the integrated primary education class. This was achieved by conducting a thematic interview among 14 actors involved in the class activities.The interview material was analysed by coding evidence- based themes. According to the description of the current situation the best interests of the child, individuality and long-term comprehensive rehabilitation were emphasized in the activities of the class. The need for development was to improve the efficiency of sharing information and to harmonize the methods of student guidance. Based on the description two modification measures were selected
for implementation; creating a class start form and developing cooperation with individual actors in the school community.
The researcher was an active implementer, observer and organizer of the
change measures. The researcher compiled the form and tested its functionality with the actors in the class. According to user observations, the form was modified four times before the final version. The form aims at surveying the student’s and the family's situation and support measures extensively as possible.
Implementing the development of co-operation within the school community
two joint meetings were organised with the actors. Through the meetings the guidance methods of the actors were made more uniform, awareness was raised and the teaching groups were made more flexible. The sharing of information strengthened the targeting of resources by different actors, the consistency of guidance and increase in student understanding. The implementation of co-operation became more goal-oriented and consistent. At the same time, a new meeting structure was created between the actors.
In response to the second research problem, factors were found that needed development. With the establishment of permanent classroom activities, structural placement in the primary school should be considered because of the stigma and sense of belonging of the student. Raising awareness of classroom activities is essential for those who guide students in the classroom and implement complex support activities to strengthen the student's overall rehabilitation.