Sytosentrifugivalmisteen käsittelytavat patologian laboratorioissa

Abstract

Sytosentrifugitekniikka on sytologisen näytteen käsittelymenetelmä, jossa kehosta luonnollisesti tai mekaanisesti irrotettu solunäyte siirretään suspensiomuodosta sentrifugivoiman avulla suoraan näytelasille siihen tarkoitetun laitteen avulla. Näytepreparaateista etsitään syöpään viittaavia mikroskoopilla havaittavia solumuutoksia.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla, miten sytosentrifugivalmisteita käsitellään suomalaisissa patologian laboratorioissa ja mitä ongelmia käsittelytavoissa tai näytteen pysyvyydessä näytelasilla on havaittu. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa ajantasaista tutkimustietoa, jota voidaan hyödyntää sytosentrifugivalmisteiden laadun parantamisessa työelämässä. Tutkimus suoritettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Aineisto kerättiin loppuvuoden 2021 aikana sähköisellä Lime Survey-kyselylomakkeella. Tutkimukseen osallistui 15 laboratoriota ja kyselyn vastausprosentti oli 71 %.

Tutkimustuloksista selvisi, että laboratoriot käsittelivät erilaisia sytologisia näytteitä sytosentrifugimenetelmällä. Näytteiden sentrifugointiajat tai käytetyt kierrosnopeudet vaihtelivat laboratorioissa 5–10 minuutin välillä ja käytetyt kierrosnopeudet vaihtelivat 1500 – 2000 rpm:n välillä. Käsitellyt näytelasit olivat käytössä jokaisessa laboratoriossa. Suurimpana erona laboratorioiden välillä havaittiin sytosentrifugivalmisteen kuivatusajat sentrifugoinnin jälkeen. Kuivatusajat vaihtelivat minuutista 19 tuntiin. Menetelmän ongelmina mainittiin niukkasoluiset näytteet, kyvettien vuotaminen ja satunnaisesti epätasaiset gelatiinilasit. Ongelmina näytteen pysyvyydessä näytelasilla nousi esiin liian paksut proteiinisakkaiset, veriset ja limaiset näytteet. Hemolysointi oli käytössä ainoastaan 23 % laboratorioista, eikä yksikään laboratorio käyttänyt liman poistoon erillistä menetelmää.

Vain 27 prosenttia laboratorioista havaitsi ongelmia sytosentrifugimenetelmässä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sytosentrifugimenetelmää pidetään Suomessa suhteellisen ongelmattomana ja toimivana menetelmänä. Ongelmat liittyivät pääasiassa näytemateriaalin haasteelliseen koostumukseen. Jatkotutkimuksena voitaisiin tutkia tarkemmin eri käsittelytapojen, kuten eri kuivatus- ja sentrifugointiaikojen tai hemolysoinnin vaikutusta näytteen pysyvyyteen näytelasilla.

The purpose of this study was to describe how the cytocentrifuge preparations are processed in Finnish pathology laboratories and what issues have the laboratories experienced in preparation process. The study aimed to collect up-to-date information about processing methods, which can be used to improve the quality of the cytocentrifuge preparations. The data were collected through an online questionnaire during the end of the year 2021. The obtained data were analysed by means of statistical methods and quantitative content analysis.

There is a wide range of sample types that laboratories process with cytocentrifuge technique. Based on the results, all the laboratories used positive charged slides. The study shows that the main differences between laboratories were found in air-drying times of the slides. Detected problems of the cytocentrifuge technique were small- sized specimen, leaking sample cuvettes and irregular gelatin-coated slides. The study revealed that fluids with high protein, bloody and mucous material were problematic, causing cell loss on the glass slide. However, only 23% of the laboratories lysed red blood cells. None of the laboratories used separate preparation method for remove the mucus.

Overall, the study suggests that the cytocentrifuge technique is seen as a quite trouble-free technique. Only 27 % of the laboratories mentioned issues with this method. The issues were mostly related to challenging sample textures.